The purpose of the thesis is to explore the usefulness of information from deferred tax disclosures in detecting earnings management. A deferred tax disclosure is seen as a dashboard that informs users of accounts influenced the most by managerial judgement. This study contributes to the literature in the several ways. Firstly, unlike the vast majority of previous research, it provides empirical evidence outside of the USA. Finland was chosen as a country with a high quality of the institutional environment and comparably low levels of earnings management among public firms. My empirical analysis covers a decade (2007–2016), which is almost the entire period since the adoption of IFRS by the country in 2005. Data on the composition of deferred taxes used in the analysis were not available via any of the databases and thus were hand-collected from firms’ annual reports. To mitigate potential bias resulting from mergers, acquisitions, divestitures, or discontinued operations, only the changes in deferred taxes that flow through the income statement are considered. Besides, the new classification of deferred tax components is developed and applied. I formulate hypotheses in relation to earnings management around two earnings targets: reaching positive earnings (avoidance of a loss) and exceeding the prior year’s earnings (avoidance of an earnings decline). Each of the two sets of hypotheses consists of three sub-hypotheses that focus on the usefulness of total net deferred tax liability, deferred tax component related to provisions and reserves, and deferred tax component related to “other” temporary differences. I doubt the usefulness of total net deferred tax liability in detecting earnings management because of its heterogeneous composition. The study extends previous research on the use of deferred tax component related to provisions and reserves in detecting earnings management. Deferred tax disclosures are not fully transparent in terms of sources of temporary differences, and a considerable part of deferred taxes is hidden behind the label of “other”. The testing of this category of deferred taxes is conducted for the first time. The obtained results show that only change in deferred tax component related to provisions and reserves provides important information on earnings management to avoid an earnings decline. Thus, a significant change in this component of deferred taxes can be used as a complementary indicator of possible earnings management for users of financial information. Although, given the relatively small number of observations, the significance of the obtained results is rather moderate. Another limitation of such types of studies is an assumption that tax accounts are free from manipulation, so changes in deferred taxes properly highlight managerial discretion over book accounts.

Tutkielman tavoitteena on selvittää OMXH 25 -indeksiin kuuluvien yritysten hallituspiirteiden vaikutuksia ylimmän johdon eri palkkiokomponentteihin. Tutkielmaa varten on siis valittu aikaisempien tutkimusten perusteella relevantteja hallituspiirteitä muuttujiksi ja tutkielman empiirisessä osassa niiden vaikutuksia testataan sekä toimitusjohtajan että muun ylimmän johdon palkkiokomponenttien suhteen. Tutkimuskysymykset/-ongelmat on asetettu seuraavalla tavalla: (1) Miten erilaiset hallituspiirteet sekä sen rakenne vaikuttavat ylimmän johdon palkkiojärjestelmiin? (2) Minkälainen palkkiojärjestelmä yrityksen tulisi ylimmälle johdolleen asettaa parantaakseen yrityksen kannattavuutta? Näistä jälkimmäinen kysymys kannattavuuteen liittyen on olennainen, sillä regressiomallin ensimmäisessä osassa testataan yritystekijöiden vaikutuksia johdon palkkioihin. Tutkielman päätutkimusmenetelmänä toimii lineaarinen useamman muuttujan regressioanalyysi, jonka lisäksi muuttujien välistä korrelaatiota havainnollistetaan korrelaatioanalyysin avulla. Myös tutkimusaineiston perusteella tehdään kuvaus aineistosta ja sen tilastollisista tunnusluvuista. Regressioanalyysi suoritetaan kahdessa vaiheessa niin, että ensin selittävinä muuttujina toimivat yrityksen kokoon (liikevaihto ja henkilöstön määrä) ja kannattavuuteen (ROI ja ROE) liittyvät kontrollimuuttujat. Tämän jälkeen toisessa vaiheessa mukaan liitetään tutkimuksen keskiössä olevat hallitus piirteet selittäviksi muuttujiksi. Tutkimusaineisto on kerätty hyödyntäen yritysten toimintakertomuksia, tilinpäätöksiä ja muita julkisia selvityksiä, joista yritysten palkkioihin ja hallituspiirteisiin liittyvät tiedot on kerätty vuosilta 2014–2016. Yksittäisistä hallituspiirteistä suurimpia koko ylimmän johdon palkkioihin vaikuttavimpia tekijöitä olivat riippumattomuus, hallituksen koko sekä naisten osuus hallituksesta. Näistä kaksi ensimmäistä tukee aiempia tutkimuksia ja niiden tuloksia, mutta naisten osuuteen liittyen aiemmat tutkimukset olivat lopputuloksiltaan hyvin ristiriitaisia. Kuitenkin tutkielmassa käytettyjen tilastollisten menetelmien perusteella voidaan sanoa, että hallituspiirteiden yhteisvaikutus selittää yksittäisiin muuttujiin verrattuna johdon palkkiota huomattavasti kattavammin. Tutkimustuloksia voisi mielestäni hyödyntää jonkinlaisessa yrityskonsultointiin liittyvässä työssä, jonka avulla yrityksillä olisi mahdollisuus optimoida hallitusrakenteensa mahdollisimman tehokkaaksi. Tutkimustulokset voidaan yleistää koskemaan OMXH 25 -indeksin yritysten kanssa samankaltaisia yrityksiä ja niiden hallituksen ja palkkioiden välisiä korrelaatioita.

The main objective of this study is to explore how growth organizations utilize management accounting as a part of their strategic management process and in which ways management accounting can have a significant impact on the strategic management of a growth organization. The topic is important not only because the growth organizations has been in the interest of business related research for almost five decades, yet the field still lacks a holistic understanding of causes, effects and process of the growth companies but also because growth organizations create new jobs and promote economic growth. Together management accounting and strategic management methods can possibly unify the short-term decision-making, enhance the allocation of resources and guide the organization efficiently towards the desired long-term goals. The theoretical part of the study mainly consists of international academic publications. The empirical material was gathered with half-structured theme interviews from four Finnish case company CEOs, CFOs or COOs and is structured in themes, which comes from strategic management theory and are analyzed by using a categorization of management accounting. The theoretical framework was challenged and refined during and as a result of the research process. The results of the study reveal that both strategic management and management accounting are timely and significant topics in growth organizations. In general management accounting can make significant contribution through strategic management process of a growth organization with focus on controlling employees’ motivation, providing guidelines for short-term decision-making and enabling the monitoring, controlling and evaluating of the progression of the process. This study supports many previous research regarding the importance of management accounting and strategic management, however it should be mentioned that the theory of management accounting and the theory of strategic management seems to have a lot of similarities. Additionally, it should be highlighted that mature growth organizations utilize management accounting more than early-stage organizations.

The study was conducted to examine the effect of accounting environment on use of discretionary accruals by constrained firms in order to raise finance by debt and equity. For the purpose of the study Germany was chosen as code law country and United Kingdom was chosen as common law country. The data included firms listed on Deutsche Börse Stock Exchange and London Stock Exchange. Data was collected for years 1990 to 2015. Regression analysis was done on 7827 firm year observations. Modified Jones model was used to determine discretionary accruals and lagged year return on assets was added to Modified Jones model to adjust for performance. Performance adjusted accruals were called abnormal accruals in the study. Net leverage, free cash flow and KZ index methods were used as constraint measures and capital expenditure has been used as investment opportunity. Pooled regression controlled for year effect was performed to capture the influence of time series trends. All the models have insignificant results, but when pooled regressions controlled for year effect were run significant results were obtained. For first hypothesis pooled regression controlled for years by net leverage constraint has significant results revealing that common law countries have lower accruals for constrained firm with investment opportunity. This can be because in common law countries firms signal growth to investors by income decreasing accounting choices as it is taken as positive signal. On the other hand, in code law countries firms can use discretionary accruals to get waivers and debt at low cost. Furthermore, for second hypothesis only pooled regression accounting for year on debt financing using net leverage have significant results revealing that when discretionary accruals are used more debt financing is raised by financially constrained firm with investment opportunity in common law countries as compared to code law countries. This can be because in common law countries firms are not closely monitored by banks as financial disclosure is considered high in such countries. Results were insignificant for pooled regression controlled for year effect for raising equity. However, for all pooled regression controlled for year effect for debt and equity raised significant results were obtained for result that more equity and debt is raised by financially constrained firm when they have positive projects. The study results will help investors in respective accounting environments to make financing decisions. Moreover, it will assist managers to make corporate and financing decisions using accruals. The study also adds to literature of signaling and opportunistic hypothesis. However, future research is needed to examine the motivation of accrual use in different accounting environments.

This study discusses three valuation methods for intellectual capital and considers two of these (Tobin’s “q” and CIV) as suitable valuation methods.

Kirjanpidon tulosta pidetään yrityksen tärkeimpänä suorituskyvyn mittarina ja erityisesti tästä syystä tuloksen laadun tunnistaminen ja arvioiminen on tärkeää. Tuloksen laadun ja tilintarkastuspalkkioiden välisen yhteyden tutkiminen on mielenkiintoinen aihe tilintarkastuksen hinnoittelun näkökulmasta. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia kuinka tuloksen laatu vaikuttaa tilintarkastuspalkkioihin. Tuloksen laadun mittarina tässä pro gradu -tutkielmassa käytetään tuloksen volatiliteettia. Tuloksen volatiliteetin ja tuloksen laadun välillä on havaittu olevan negatiivinen riippuvuus. Tutkielman tarkoituksena on tarjota lisänäkökulmia tilintarkastuksen hinnoitteluun liittyvään tutkimukseen ja erityisesti siihen, mikä on tuloksen volatiliteetin vaikutus tilintarkastuspalkkioihin. Tarkoituksena on selvittää, ottavatko tilintarkastajat tilintarkastuspalkkioiden hinnoittelupäätöksissään huomioon tuloksen volatiliteetin ja tuloksen laadun. Tutkimushypoteesissa ennustetaan, että tuloksen volatiliteetin ja tilintarkastuspalkkioiden välillä on positiivinen riippuvuus. Tutkimusaineistona käytetään Audit Analytics- ja Compustat -yritystietokantojen dataa vuosilta 1995–2012. Tutkimusmenetelmänä käytetään regressioanalyysia. Tässä tutkimuksessa tuloksen volatiliteetin mittarina käytetään deflatoidun tuloksen keskihajontaa viimeiseltä viideltä vuodelta. Regressioyhtälöitä käyttäen tutkitaan, onko tuloksen keskihajonnalla selitysarvoa tilintarkastuspalkkion suuruuteen kontrollimuuttujien lisäksi. Tutkimuksessa käytetään niin sanottua poolattua regressiomallia ja toimialaregressioita, jotka nimensä mukaisesti ottavat huomioon yrityksen toimialan. Tutkimustulokset osoittavat, että tuloksen volatiliteetin ja tilintarkastuspalkkioiden välillä on positiivinen riippuvuus. Saadut tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä ja vastaavat asetettua tutkimushypoteesia. Myös regressioyhtälöiden selitysasteet osoittavat, että mallit selittävät tilintarkastuspalkkioiden vaihtelua melko hyvin. Aikaisemmat tutkimukset tuloksen laadun ja tilintarkastuspalkkioiden väliltä ovat ristiriitaisia. Tämän tutkielman tulokset antavat tukea tuloksen laadun ja tilintarkastuspalkkioiden väliselle negatiiviselle yhteydelle. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tuloksen volatiliteetin kasvaessa tuloksen laatu heikkenee ja tilintarkastuspalkkiot kasvavat. Tutkimuksen perusteella vaikuttaakin siltä, että tilintarkastajat huomioivat hinnoittelupäätöksissään tuloksen volatiliteetin vaikutuksen tuloksen laatuun ja tilintarkastusriskiin. Tilintarkastajat voivat hyödyntää tässä tutkimuksessa saatuja tutkimustuloksia hinnoittelupäätöksissään. Tuloksia voidaan pitää merkityksellisenä myös tilintarkastusasiakkaiden ja sijoittajien kannalta.

Ympäristöasiat ovat yhä enemmän ja enemmän mukana jokapäiväisessä keskustelussa. Nykyään ympäristöasiat ovat tärkeässä roolissa myös yritysmaailmassa ja yritysten täytyy ottaa ympäristöasiat vakavasti eri sidosryhmiltä tulevan paineen vuoksi. Mielipide yritysten ympäristöön panostamisesta on muuttunut vuosikymmenten aikana paljon: alussa ne olivat ylimääräinen ja vältettävä kustannuserä, kun taas nykyään niillä pyritään saavuttamaan kilpailuetua ja taloudellista hyötyä. Jotta ympäristöasioita voi yrityksessä johtaa, täytyy niiden olla jollain tapaa mitattavissa. Tästä johtuen ympäristöasioita on liitetty yhä tiiviimmin laskentatoimen ja raportoinnin kentälle. Ympäristölaskentatoimella pyritään rekisteröimään, muokkaamaan, analysoimaan ja raportoimaan yrityksen ympäristöön liittyviä asioita. Yrityksillä on tiettyjä lain velvoittamia ympäristöön liittyviä asioita, jotka täytyy raportoida, mutta ne liittyvät pelkästään asioihin jotka vaikuttavat olennaisesti yrityksen toimintaan, talouteen tai tulevaisuudennäkymiin. Vapaaehtoinen ja laajempi ympäristöraportointi on kasvussa ja yrityksille on tarjolla useita erilaisia standardoituja vapaaehtoisia raportointiohjelmia, kuten esimerkiksi GRI:n standardit. Nykyään iso osa tutkijoista on sitä mieltä, että ympäristöasioihin panostaminen tuo euroja yritykseen enemmän kuin vie, vaikkakin tutkimustulokset ovat edelleen hieman ristiriitaisia. Tämä tutkimus tutkii ympäristöasioiden ja kannattavuuden välistä yhteyttä. Tätä yhteyttä on tutkittu paljon, mutta tulokset eivät ole olleet johdonmukaisia. Tässä tutkimuksessa tutkittiin ympäristötoiminnan ja kannattavuuden riippuvuutta lineaarisella regressioanalyysillä. Otoksena oli noin 50 yritystä kolmelta eri toimialalta; rakennusalalta, kuljetusalalta ja teollisuuden alalta. Jokaiselta yritykseltä tarkasteltiin kahta vuotta. Ympäristötoimintaa mitattiin sähkön, veden, jätteen ja polttoaineen kulutuksella vuositasolla. Kannattavuutta mitattiin nettotulosprosentilla, myyntikateprosentilla, ROA:lla, ROE:lla ja ROI:lla. Tuloksena tutkimuksesta saatiin todella maltillinen riippuvuus lukujen välille, eli lisäys kulutuksessa heikentää kannattavuutta. Kaikille ympäristöindikaattoreille löydettiin tilastollista merkitsevyyttä 10 prosentin luottamusvälillä, veden, jätteen ja polttoaineen kulutukselle jopa 5 prosentin luottamusvälillä. Vaikutus kannattavuuteen kaikissa indikaattoreissa oli kuitenkin todella pientä ja merkillepantavaa oli jätteen positiivinen etumerkki, eli jätteen vaikutus kannattavuuteen oli päinvastainen kuin muilla indikaattoreilla. Merkitsevyys oli kuitenkin todella pientä, joten tutkimus ei juurikaan selkeytä kysymystä ympäristötoiminnan ja kannattavuuden välisestä riippuvuudesta.

Corporate social responsibility, CSR is the requirement for firms to take responsible actions towards the environment and society which are beyond their traditional roles and legal obligations. CSR has received much significance and firms are expected to announce CSR activities in the form of CSR disclosure. CSR is also claimed to be a waste of scarce resources making it unattractive to managers. The study looks at the textile industry which is extensively export-aligned, cost-sensitive and labor-intensive and faces criticism and scrutiny for its ill effects on societal welfare. Therefore, the purpose of this paper is to examine the effect of CSR on the cost of debt to motivate managers understand the importance of CSR. Present literature is reviewed discussing, the benefits of CSR to firms in the form of reduced firm risk and information asymmetry and the negative relationship of cost of debt with the benefits of CSR. A total of 110 companies are selected from Thomson Reuters database with complete financial data from 2015 to 2016. The CSR disclosure data have been collected from companies’ official websites. The result of the regression model contradicts the hypothesis, which predicted a highly negative relationship between CSR disclosure and cost of debt. The findings of this study add to current studies on the effects of CSR on cost of debt. The outcome suggests that banks do not associate CSR disclosure with reduced risk profile of textile firms. Future research could focus on obtaining bigger samples to verify if the results of this study still apply. To the best of my knowledge, this study is the first empirical study to examine the effect of CSR on the cost of debt in the textile industry.

This research investigates the effect of macro-economic factors on audit fees in two distinctive communal arrangements which is an addition to the limited amount of literature related to this topic. Auditee and auditor characteristics related variables have been a part of several audit fee research studies unlike the macro-economic variables which are diverse in different settings, for which we wanted to test their effect on the audit remuneration. Following the footsteps of Leuz et al. (2003), investor rights, development of financial markets, concentration of ownership, legal enforcement and level of disclosure are all tested in two cross-country settings by generating one variable called cluster defining the macro-economic characteristics. Considering La Porta et al., (1998), Taylor & Simon (1999), Francis, Khurana, & Pereira (2001), Leuz at al., (2003) Vlek (2008) and Zhan (2012), we assumed that due to the aforementioned characteristics being stronger in common law countries causes the auditors to charge a higher fee. Moreover, it is also hypothesized that auditee and auditor related characteristics maintain a positive relationship when regressed with audit fees, as done in earlier studies. This research takes 2027 firm-year observations listed on both the German and UK stock exchanges from 2010–2016 (specifically those observations for which the audit fee data was represented). The outcome after truncating and conducting a regression analysis clearly showed an influence on audit fees, supporting the previous research studies that distinct common law arrangement causes an upward effect on the audit fees. Lower investor protection laws, level of disclosure, legal enforcement, less developed financial markets and higher concentration of ownership are all associated with code law setting. In addition, an interaction term was formed between leverage and size of the firm, based on an assumption that companies having a bigger brand name, more presence and a higher performance rate around the world can easily obtain financial debt, whether equity related or from banks which does not hold true, showing a negative impact on the audit fees.

Tilintarkastussuhteen keston vaikutus tilintarkastuksen laatuun on ollut suosittu tutkimusaihe siitä saakka, kun yleisessä keskustelussa alettiin väitellä pakollisten rotaatiosäädösten tarpeellisuudesta. Vuonna 2016 koko Euroopassa voimaan astunut uusi tilintarkastuslaki pitää sisällään yleisen edun kannalta merkittävien yhtiöiden pakolliset rotaatiosäädökset, joiden mukaan pörssiyhtiöillä maksimi tilintarkastussuhteen kesto on nykyään 10 vuotta. Rotaatiosäädöksen tarpeellisuudesta, sekä hyödyistä ja haitoista on alalla käyty kiivaasti keskustelua ja yleisellä tasolla mielipiteet ovat olleet varsin jakautuneita. Huomattava osa empiirisistä tutkimuksista on kuitenkin päätynyt lopputulokseen, että lyhyellä tilintarkastussuhteella olisi negatiivinen vaikutus tilintarkastuksen laatuun. Tähän pohjasin myös tämän tutkimuksen hypoteesin: ”Mitä lyhyempi tilintarkastussuhde on, sitä heikompaa on tilintarkastuksen laatu”. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntämällä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tilintarkastuksen laadun muutosta suhteessa tilintarkastussuhteen keston muutokseen. Tutkimuksen otokseen valittiin suomalaiset pörssiyhtiöt ja näiden tilikaudet aikaväliltä 2002–2016. Empiirisen tutkimuksen pohjana käytettiin Jacksonin, Moldrichin & Roebuckin vuoden 2008 tutkimusta: Mandatory audit rotation and audit quality ja tutkimuksessa esiteltyä tilintarkastuksen laadun regressiokaavaa. Regressiot tehtiin samalla kaavalla, mutta tulokset tallennettiin erillisinä jakamalla nämä lyhyeen, keskipitkään ja pitkäkestoiseen tilintarkastussuhteisiin. Tilintarkastuksen laadun kuvaajana tutkimuksessa toimi harkinnanvaraiset jaksotukset. Mitä enemmän yhtiön tilinpäätösinformaatioon sisältyy harkinnanvaraisuutta, sitä heikompaa tilinpäätösinformaation laatu ja siten tilintarkastuksen laatu. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään edellä mainitun lisäksi myös tilintarkastuspalkkioiden ja oheispalveluiden tarjoamisesta saatujen palkkioiden yhteyttä tilintarkastuksen laatuun. Lisäksi aiemmista tutkimuksista havaittiin merkittäväksi tilintarkastuksen laadun mittariksi tilintarkastusyhteisön koko ja tilintarkastajan kyky lausua toiminnan jatkuvuudesta, eli kyky antaa going concern -opinion oikea-aikaisesti. Tutkimustuloksena havaittiin, että lyhyt ja keskipitkä tilintarkastussuhde vaikuttivat positiivisesti harkinnanvaraisten jaksotusten määrään ja siten negatiivisesti tilintarkastuksen laatuun. Pitkillä 9 vuotta ja yli tämän kestäneillä tilintarkastussuhteilla ei havaittu tilastollisesti merkittävää yhteyttä tilintarkastuksen laatuun.