This study designs an activity-based costing (ABC) system for a retail store specializing in one single product line and examines the suitability of ABC for such a context. This is of interest since traditionally ABC has been believed to have high-potential applications in business contexts where product diversity is high. The underlying assumption is that when product diversity is low, traditional costing systems manage to allocate costs accurately. A prescription glasses retailer serves as a research site for this study. Eyeglasses retailers have been considered in prior research to best represent businesses that offer one single type of goods. A contingency framework is used to preliminary assess the suitability of ABC for the studied company. Then an activity-based costing system is designed for the firm using a step-by-step approach. At the end ABC product costing is compared to current product costing obtained from traditional methods to compare and analyze the differences. The study finds that the existing traditional costing system produces inaccurate product costs despite the low product diversity in the company. ABC information proves to be more accurate and more useful for customer profitability analysis, and decision-making in product pricing and capacity planning. These results entail that the relation between product-diversity and ABC adaption should be revisited. This case study might give useful insights on contingent factors that have a higher enabling potential for ABC compared to product diversity, such as cost structure.

Useiden suurien kirjanpitoskandaalien tullessa ilmi 2000-luvun alussa tilintarkastajien työnteolle annettiin paljon kritiikkiä. Tilintarkastuksen laatu on 2000-luvun tapahtumien jälkeen ollut jatkuvasti julkisen keskustelun kohteena, mutta viime vuosina Enronin kaltaisia kirjanpitoskandaaleja ei ole tullut julkisuuteen. Tämä johtuu osittain siitä, että tilintarkastajien raportointia on säännelty ja tutkittu tarkemmin. Tilintarkastustyön ainut näkyvä lopputuote yrityksen ulkopuolisille henkilöille on mielipide siitä, onko asiakkaan tilinpäätöksessä olennaista virheellisyyttä. Tämä mielipide esitetään tilintarkastuskertomuksessa. Tilintarkastuskertomuksen informaatioarvo on näin ollen suuri ja sen tekeminen tarkoin harkittu prosessi. Suurin osa tilintarkastuskertomuksissa olevista lausunnoista on puhtaita eli mukauttamattomia. Vaikka tilinpäätöksessä olisi olennaisia virheitä, ne ollaan yleensä valmiita korjaamaan asiakasyrityksen sisällä. On siis selvää, että mukautettu kertomus kertoo jostain selkeästä epäkohdasta yrityksen hallinnossa, kirjanpidossa tai tilinpäätöksessä. Työn aiheena on tutkia, mitkä yrityksen ominaisuudet johtavat mukautetun kertomuksen tekemiseen. Työn tarkoituksena on luoda malli, jonka avulla voi toteuttaa tutkimuksen siitä, kuinka yrityksen ominaisuudet vaikuttavat mukautettujen kertomusten syntyyn. Mallin avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, mitkä tunnusluvut vaikuttavat tilintarkastajan päätöksentekoon Suomessa. Tutkimuksessa käytetyt tiedot ovat peräisin Oulun yliopistossa käytössä olevasta Voitto+ -tietokannasta. Tutkimusaineistona tutkimuksessa on käytetty 304 suomalaisen yrityksen tilinpäätöksiä vuodelta 2012. Tutkimuksessa mitataan neljää eri yrityksen ominaisuutta (yrityksen koko, kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus), joilla on mahdollisesti vaikutusta mukautetun kertomuksen tekemiseen. Näitä ominaisuuksia mitataan kuuden eri tunnusluvun (yrityksen liikevaihto, taseen loppusumma, käyttökateprosentti, sijoitetun pääoman tuottoprosentti, quick ratio ja omavaraisuusaste) avulla. Omavaraisuusasteella ja sijoitetun pääoman tuottoprosentilla havaittiin olevan selvästi vaikutusta mukautetun kertomuksen julkaisemisen todennäköisyyteen. Käyttökateprosentilla oli hieman pienempi vaikutus ja quick ratiolla ei ollut merkitsevää vaikutusta tilintarkastuskertomuksen muotoon. Tutkimuksessa ei havaittu juurikaan yhteyttä yrityksen koon ja mukautetun kertomuksen julkaisemisen todennäköisyyden välillä. Regressiomallin selitysaste oli 35 prosenttia, joka on kohtuullinen, mutta ei kuitenkaan hyvä. Jatkotutkimusta voisi tehdä lisäämällä käytettyyn regressioyhtälöön uusia muuttujia, jotta sen selitysastetta saataisiin paremmaksi.

Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, vaikuttiko vuonna 2007 alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut taantuma yritysten tekemän tuloksenjärjestelyn voimakkuuteen. Tuloksenjärjestely määritellään yrityksen tekemiksi harkinnanvaraisiksi päätöksiksi koskien yrityksen muodostamaa tulosta. Tutkimusaineistona käytän 543 yrityksen tietoja vuosilta 2006–2010. Havainnot ovat listautumisvuodelta tai sitä edeltäviltä vuosilta. Tuloksissa vertaillaan ennen ja jälkeen vuoden 2008 listautuneiden yritysten ennen emissiota tapahtuneen tuloksenjärjestelyn voimakkuutta. Tutkimusmallina käytän alkuaan Jonesin (1991) kehittämää ja sittemmin Dechowin ja Sloanin (1995) parantelemaa jaksotusmallia, jota kutsutaan yleisesti muunnelluksi Jonesin malliksi. Mallin antamaa virhetermiä pidetään harkinnanvaraisten jaksotusten määränä, jaksotusten ollessa selitettävänä muuttujana. Käytän mallia sekä koko aineiston osalta, että toimialakohtaisesti. Mallin saaman kritiikin vuoksi tarkastelen myös pelkkiä kokonaisjaksotuksien muutoksia. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että tuloksenjärjestely on ollut voimakkaampaa ennen finanssikriisin aiheuttaman taantuman alkamista. Koko aineiston osalta tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä. Toimialakohtaisesti tulokset kuitenkin ovat hieman ristiriitaisia, eikä riittävää tilastollista evidenssiä saada. Kokonaisjaksotuksien tarkastelussa huomataan kokonaisjaksotuksien olleen keskimäärin suuremmat ennen taantuman alkamista, mutta tällekään ei saada riittävää tilastollista merkitsevyyttä.

One of the most significant development in the International Financial Reporting Standards (IFRS) has been the increased use of fair values as the most commonly used asset valuation approach. According to standard setters, the use of fair value estimates in valuing assets provides users of financial information more timely, accurate and transparent information of the underlying economic condition of companies that apply IFRS standards in their financial statements. This in turn improves the decision usefulness of financial information reported in these financial statements. Nevertheless, valuing assets at their fair values can be a complex task which requires a number of managers’ assumptions and estimations for the valuation of assets that are not actively traded in markets. Further, assets that are valued at their fair values can be opportunistically overstated or understated when such managements’ unverifiable estimates are used in valuing assets. The issue with unverifiable estimates is especially problematic with goodwill, which is recognized in a business combination as the excess of the purchase price and the fair value of net assets received in the acquisition. The current IFRS standards require companies to carry out an annual impairment test for goodwill instead of straight-line amortization. According to the International Accounting Standard (IAS) 36 Impairment of Assets, companies that apply IFRS standards in their financial reporting must apply fair value estimates to determine goodwill impairments. That is, a company must record a goodwill impairment loss if the fair value of a cash-generating unit to which goodwill has been allocated is less than its carrying amount. The IAS 36 standard itself does not give specific guidelines on how the goodwill impairment test should be executed. Thus, the standard may provide managers incentives to opportunistically manipulate the outcomes of goodwill impairment tests in order to overstate or understate earnings. The purpose of the thesis is to examine the determinants of goodwill impairment losses in Finnish listed companies. The determinants examined in the thesis are divided into three categories: the economic or actual indications of goodwill impairments, managerial discretion and corporate governance mechanisms. Firstly, the thesis examines the actual economic occurrences that impact on goodwill impairment losses in Finnish listed companies. Secondly, the thesis studies the extent to which managers of Finnish listed companies utilize discretion in goodwill impairment decisions. Finally, the effect of corporate governance mechanisms on goodwill impairment losses is investigated to determine whether the managers of Finnish listed companies are opportunistically manipulating goodwill impairment tests or if indications of opportunistic behavior are in fact due to managers’ attempts to convey their private information on the underlying economic condition of the company. The findings of the thesis indicate that the leading economic factors affecting goodwill impairment losses are a company’s book-to-market ratio and the amount of goodwill to total assets. The results show that the higher a company’s book-to-market ratio the more likely the company is to report a goodwill impairment loss. Likewise, the higher the amount of goodwill is to total assets the more likely a company is to impair goodwill. These results are consistent with a number of prior research on the subject. Furthermore, as predicted, the results disclose that Finnish listed companies that have experienced a recent change in CEO are more likely to impair goodwill. Newly appointed CEOs may be more inclined to impair goodwill in order to blame the impairments on the previous CEO. On the other hand, new CEOs may impair goodwill as they try to help a troubled company by restructuring a company’s assets. Finally, the results show a significant relationship between big bath behavior and goodwill impairment losses: companies that have abnormally low earnings are more likely to report goodwill impairment losses during in order to report higher future earnings. However, the results show no significant relationship between goodwill impairment losses and corporate governance mechanisms. This could mean that the managers of Finnish listed companies may be to some extent manipulating the outcomes goodwill impairment tests. The results of the thesis should be of standard setter’s interest. In order to assess if IAS 36 serves its purpose to provide users of financial information more timely and decision usefulness information on the fair values of a company’s assets and value, the standard setters should evaluate the findings of studies on goodwill impairment losses and the determinants that explain them. Additionally, the results of the thesis can be used in order to identify the circumstances in which managers may have incentives to opportunistically manipulate outcomes of goodwill impairment tests.

No description available.

Tämä Pro gradu käsittelee kahta tutkimusongelmaa. Ensinnäkin tarkoituksena on selvittää, lisääkö toiminnan jatkuvuuden epävarmuuden raportointi tilintarkastusasiakkaan konkurssin todennäköisyyttä, eli onko raportoinnilla itseään ennustava vaikutus. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, lisääkö toiminnan jatkuvuuden raportointi todennäköisyyttä, että asiakas vaihtaa tilintarkastajaa. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on selvittää, menettävätkö tilintarkastajat asiakkaita ja sen myötä tulevaisuuden palkkioita toiminnan jatkuvuuden raportoinnin takia. Jos pelko palkkioiden menettämisestä vaikuttaa raportointipäätökseen, pelkästään usko raportoinnin vaikutuksiin saattaa tällöin vaarantaa tilintarkastajien riippumattomuuden. Pro gradun yhtenä tavoitteena onkin pystyä osoittamaan, onko pelolle todellisuudessa aihetta suomalaisessa tilintarkastusympäristössä. Pro gradun empiirisessä osiossa aineiston valinta ja tutkimusmenetelmät mukailevat pitkälti Careyn, Geigerin ja O’Connellin (2008) australialaista tutkimusta, johon myös Ruotsissa toteutettu Svanbergin ja Öhmanin (2014) tutkimus pohjautuu. Tutkimukseen kerätään yritykset vastinparimenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto koostuu suomalaisista yksityisistä osakeyhtiöistä. Aineisto kerätään Suomen Asiakastieto Oy:n ylläpitämästä Voitto+ -tietokannasta sekä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämästä Virre-tietopalvelusta. Pro gradun molempia tutkimusongelmia tutkitaan logistisen regressioanalyysin avulla. Tilastolliset testit suoritetaan IBM SPSS Statistics 23 -ohjelmalla. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että toiminnan jatkuvuuden raportointi lisää asiakkaan konkurssiin ajautumisen todennäköisyyttä sekä tilintarkastajan vaihtamisen todennäköisyyttä. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että suomalaisessa kontekstissa tilintarkastajat menettävät asiakkaita ja sen myötä tulevaisuuden palkkioita toiminnan jatkuvuuden raportoinnin seurauksena. Näin ollen raportointivirheet voivat koitua erittäin kalliiksi tilintarkastajille. Tämän vuoksi toiminnan jatkuvuuden arviointiin ja raportointiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota tilintarkastajien työssä raportointivirheiden minimoimiseksi. On lisäksi aiheellista tutkia, onko toiminnan jatkuvuuden arviointiin käytettävät menetelmät optimaalisia ja onko niitä mahdollista kehittää. Myös raportointivirheiden vaikutukset pitäisi pystyä minimoimaan esimerkiksi lainsäädännön ja ohjeistusten avulla. Tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä koskemaan toiminnan jatkuvuuden raportointia ja sen seurauksia tilanteissa, joissa tilintarkastusasiakkaana on heikossa taloudellisessa tilanteessa oleva yksityinen osakeyhtiö. Tulosten voidaan olettaa olevan yleistettävissä Suomen lisäksi myös muissa samankaltaisissa tilintarkastusympäristöissä. Muutokset lainsäädännössä ja ohjeistuksissa saattavat vaikuttaa toiminnan jatkuvuuden raportointiin ja sen seurauksiin, joten merkittävät muutokset tilintarkastusympäristössä voivat vaikuttaa tulosten yleistettävyyteen.

No description available.

The purpose of this thesis is to find evidence about national-scale economic instability (especially reflected in the impacts of the financial crisis) being present also on a business level, namely in the form of corporate tax avoidance. A broad strand of literature copes with the topic of corporate tax avoidance. The research stems mostly from companies located in the United States. This thesis combines the approaches taken from US prior research with several cross-country comparisons in Europe in order to examine the influence of economic factors that are specific for each country on the level of corporate tax aggressiveness. The distinction between northern and southern European countries is of special importance in the empirical research of this thesis. This kind of cross-country comparison relating corporate tax avoidance with country-specific economic factors has not yet taken place. The two strands of literature are examined thoroughly and separately from each other, before they are logically combined in the model development: With a linear regression adopted partially from tax avoidance literature and partially from cross-country comparisons studies, the impact of economic factors like rule of law, the financial system, GDP growth rate, control for corruption and the location of the company regarding the cardinal direction on a tax avoidance proxy measuring tax avoidance aggressiveness is tested and explained. The data are distinguished according to prior and post financial crisis. The data are financial statement data taken from the World Bank Database, governance indicators taken from the World Bank Worldwide Governance Indicators research project, and further economic influence indicators taken from Eurostat statistics and KPMG. Company observations from eight countries, namely Finland, Sweden, Germany and the Netherlands representing the northern European countries, and Spain, Greece, Italy and Portugal representing the southern European countries, are taken from the years 2005 through 2012. 2005 as the starting point is due to the mandatory IFRS adoption for listed firms in that year. The sample size used in the analyses totals 20,017 company observations from public firms. The main contribution to literature is that this is the first cross-country comparison across European countries relating to corporate tax avoidance. The evidence is weak but shows that companies in northern European countries tend to be more tax aggressive than in southern European countries, that companies in a market-based country tend to be more tax aggressive than in a bank-based country and that companies changed their behavior after the financial crisis, namely to less tax aggressiveness. The assumption that with an increasing rule of law in a country the companies are more tax aggressive is rejected, which might however be due to interdependencies between variables that the model does not account for. All in all it seems like a stable economy is positively correlated with tax avoidance aggressiveness, at least in post-financial crisis observations.

No description available.

Kansainvälinen huomio on viimevuosina kiinnittynyt entistä voimakkaammin siirtohinnoitteluun ja sen ongelmakohtiin. Veroviranomaiset ympäri maailman ovat alkaneet aggressiivisemmin puuttumaan siirtohinnoittelun keinoin tehtävään verosuunnitteluun ja -välttelyyn. Siirtohinnoittelun saaman runsaan huomion ja lisääntyneiden tarkastusten myötä, myös pk-konsernien osalta siirtohinnoittelun merkitys on korostunut. Viime vuosien kehitys on johtanut siihen, että yhä pienempien yritysten täytyy kiinnittää aivan erityistä huomiota siirtohinnoitteluunsa ja siirtohintojen dokumentoimiseen. Vaikka siirtohinnoittelua on tutkittu vuosien saatossa runsaasti, pk-yritysten näkökulma ja dokumentointiin keskittyvä lähestymistapa ovat jääneet vähäiselle huomiolle. Tässä tutkimuksessa keskitytään siirtohinnoitteluun ja siirtohintadokumentaatioon Suomessa toimivan, kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavan pk-konsernin näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on tarjota perusteellinen yleiskuva siirtohinnoittelun merkityksestä ja luoda konstruktio optimaalisesta siirtohinnoittelun dokumentointiprosessista. Tutkimus toteutetaan konstruktiivista tutkimusotetta käyttäen. Luodun dokumentointimallin keskeiset havainnot ovat seuraavat. Perusteellisen projektisuunnitelman merkitys on keskeinen onnistuneen dokumentointiprosessin kannalta. Dokumentoinnin keskittäminen emoyhtiöön ja vastuunalaisten henkilöiden nimeäminen tehostaa prosessia olennaisesti ja varmistaa yhtenäisen dokumentaatiokokonaisuuden konsernissa. Kansainvälisen soveltuvuuden korostaminen, EU TPD:n noudattamisen ja englanninkielisen dokumentoinnin kautta, optimoi dokumentointiprosessin resurssikäyttöä tarjoten yhtenäisen mallin dokumentoinnille kaikissa maissa, joissa konserni toimii. Master filen tietosisällön korostaminen ja usein päivitettävien taloudellisten tietojen sisällyttäminen liitteisiin, nopeuttaa prosessia ja helpottaa myöhempinä vuosina päivitettävyyttä. Tutkimus tuottaa sisällysluettelomallit sekä Master filelle, että Local filelle, joiden pohjalta pk-konserni voi edellä esitetyt seikat huomioiden luoda kustannustehokkaan ja työmäärältään kohtuullisen muodollisen dokumentointiprosessin, jota noudattamalla vuodesta toiseen saavutetaan merkittäviä tehokkuusetuja. Tutkimuksessa hyväksi havaitut menetelmät ovat johdonmukaisia aiemman siirtohinnoittelun dokumentointia koskevan tutkimustiedon ja kirjallisuuden kanssa.