1 |
Kultur och dess undervisning:kulturella belägg i läroboksserier i svenska och franskaTiittanen, S. (Sanna) 07 March 2016 (has links)
I denna pro gradu-avhandling undersöks kulturella drag i läroboksserier i svenska och franska. Det studeras hurdana kulturella drag böckerna innehåller och antalet kulturella belägg räknas. Som material används bokserien Magnet samt bokserien Voilà!. Bokserierna jämförs med varandra samt det undersöks om böckerna presenterar kulturella drag på ett stereotypiskt sätt. Med hjälp av kursbeskrivningar utredas om böckernas innehåll motsvarar krav som nämns i läroplansgrunderna.
Avhandlingens metod är huvudsakligen kvalitativ och belägg presenteras i vissa kategorier. Undersökningen har kvantitativa drag, eftersom antalet kulturella belägg räknas. Avhandlingen kan även betraktas som en kontrastiv innehållsanalys, eftersom två bokserier jämförs med varandra.
Resultatet är att bokserien Magnet innehåller mer kulturella belägg än bokserien Voilà!. Det finns inte några stora skillnader mellan antalet belägg som hittades i bokserierna, utan båda bokserier presenterar kultur på ett mångsidigt sätt. Kategorin Geografi innehåller mest kulturella belägg i båda böckerna medan hänvisningar till idrott och traditioner förekom mindre ofta. Både Magnet och Voilà! presenterar kultur på ett neutralt sätt, men böckerna innehåller några stereotyper.
Avhandlingens forskningsresultat kan utnyttjas när nya läroboksserier planeras. Genom att jämföra antalet belägg mellan olika kategorier är det möjligt att tillägga information gällande teman som inte behandlas tillräckligt mycket samt utelämna stereotypiska hänvisningar. På basis av resultaten kan nya läroboksserier utvecklas så att de motsvarar bättre krav som nämns i läroplansgrunderna för gymnasiet. / Tässä tutkielmassa tutkitaan kulttuurisia piirteitä ruotsin ja ranskan lukiokirjoissa. Tutkimus keskittyy siihen, millaisia kulttuurisia piirteitä kirjat sisältävät, minkä lisäksi löydösten määrä lasketaan. Tutkimusmateriaalina käytetään kirjasarjoja nimeltään Magnet ja Voilà!. Kirjasarjoja verrataan toisiinsa, ja tutkitaan esittelevätkö ne kulttuuria stereotyyppisesti. Kurssikuvausten avulla otetaan selvää siitä, vastaako kirjojen sisältö opetussuunnitelman perusteissa nimettyjä vaatimuksia.
Tutkielmassa käytettävä tutkimusmenetelmä on pääosin laadullinen, ja löydökset esitellään omissa kategorioissaan. Tutkimuksessa on myös kvantitatiivisia piirteitä, sillä kulttuuristen löydösten määrä lasketaan. Lisäksi tutkimus voidaan katsoa kontrastiiviseksi sisällönanalyysiksi, sillä kahta eri kirjasarjaa vertaillaan keskenään.
Tutkimuksen tulos on, että kirjasarja Magnet sisältää enemmän kulttuurisia löydöksiä kuin kirjasarja Voilà!. Kirjojen löydösten lukumäärässä ei ole havaittavissa suurta eroa, vaan molemmat kirjasarjoista tuovat kulttuurin esiin monipuolisesti. Kategoria Maantiede sisältää eniten löydöksiä, kun taas urheilu ja perinteet saavat vähemmän huomiota kirjoissa. Sekä Magnet että Voilà! esittelevät kulttuuria neutraalilla tavalla, vaikkakin molemmat kirjasarjat sisältävät joitain stereotyyppejä.
Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää uusia oppikirjasarjoja suunnitellessa. Vertaamalla löydösten määrää eri kategorioiden välillä on mahdollista lisätä tietoa aiheista, joita ei käsitellä tarpeeksi kirjoissa, sekä jättää pois stereotyyppisiä viittauksia. Tutkimustulosten perusteella uusia oppikirjasarjoja voidaan kehittää siten, että ne vastaavat paremmin lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä vaatimuksia.
|
2 |
Hur sammanfattar man ett helt liv i en kort text?:innehållet och språket i nekrologer ur Hufvudstadsbladet 2012 ur könsperspektivKoivusalo, E. (Elina) 26 May 2016 (has links)
Syftet med denna pro gradu-avhandling är att undersöka i vilken mån och hur nekrologer skrivna om män och kvinnor skiljer sig från varandra innehållsligt och språkligt. Därtill undersöker jag hur män och kvinnor gestaltas i nekrologer och vilka eventuella funktioner nekrologer har. Jag tillämpar Sullivans (1993) presentation av epideiktiska texters funktioner i analysen för att ta reda på om det kan medföra nya perspektiv i förståelsen av nekrologer att betrakta dem som epideiktiska texter. Basmaterialet för undersökningen består av 38 svenska nekrologer som har publicerats i Finlands största svenskspråkiga dagstidning Hufvudstadsbladet år 2012. I avhandlingen betraktas nekrologer ur ett diskursanalytiskt perspektiv och som analysteknik används induktiv innehållsanalys. Utgående från det undersökta materialet har innehållet i nekrologerna delats i 13 teman som alla förekommer i nekrologer om både kvinnor och män. När hela materialet betraktas framstår arbete som det viktigaste temat i nekrologerna oberoende av kön men när man betraktar enskilda texter förekommer det stor variation i hur brett de olika temana behandlas. I nekrologer om män förekommer det betydligt mer positiv utvärdering av huvudpersonernas insatser i livet än i nekrologer om kvinnor, där det ges mera utrymme för temana familj och studier. I materialet hänvisas det oftare till kvinnor än till män med släktskapsbetecknande personord. De yrkesbeteckningar som används om män och kvinnor i nekrologerna är neutrala. I materialet skildras huvudpersoner oberoende av kön med egenskaper som skicklig−kunnig, vänlig, arbetsam−bestämd, glad−positiv eller social−omtyckt. Den oftast nämnda personliga egenskapen hos kvinnliga huvudpersoner i materialet är anspråkslöshet, hos manliga huvudpersoner skicklighet. I nekrologerna vänds eventuella negativa personlighetsdrag eller livsskeden till det positiva. Nekrologers ursprung i antikens lovtal och epideiktiska texters funktioner av Sullivan (1993) hjälper att förstå funktionen med nekrologers positiva sätt att framställa sina huvudpersoner. De fyra funktionerna av epideiktiska texter som Sullivan (1993) presenterat går att anpassa även till nekrologer men utöver dem har nekrologer även andra funktioner. Svenska nekrologer erbjuder intressanta forskningsämnen även för framtida forskning eftersom de har forskats mycket litet jämfört med bl.a. nekrologer på engelska. / Tämän pro gradu-tutkielman tavoitteena on selvittää, missä määrin ja miten miehistä ja naisista kirjoitetut muistokirjoitukset eroavat toisistaan sisällöllisesti ja kielellisesti. Lisäksi tutkin, miten miehet ja naiset konstruoidaan muistokirjoituksissa sekä mitä mahdollisia funktioita muistokirjoituksilla on. Sovellan tutkielmassa Sullivanin (1993) esittelemiä epideiktisten tekstien funktioita muistokirjoituksiin selvittääkseni, tuoko muistokirjoitusten tarkasteleminen epideiktisinä teksteinä uusia näkökulmia niiden analyysiin. Tutkimuksen aineisto koostuu 38 ruotsinkielisestä muistokirjoituksesta, jotka on julkaistu Suomen suurimmassa ruotsinkielisessä sanomalehdessä, Hufvudstadsbladetissa, vuonna 2012. Tutkimuksessa käytetään diskurssianalyyttistä lähestymistapaa ja analyysitekniikkana induktiivista sisällönanalyysiä. Muistokirjoitusten sisällöstä hahmottuu analyysissä esiin 13 teemaa, joita kaikkia esiintyy sekä naisista että miehistä kertovissa muistokirjoituksissa. Koko aineiston tasolla tarkasteltuna muistokirjoitusten teemoista tärkein on työ päähenkilön sukupuolesta riippumatta, mutta yksittäisten tekstien tasolla eri teemojen käsittelyn laajuudessa esiintyy suurta vaihtelua. Miehiä käsittelevissä muistokirjoituksissa päähenkilöiden saavutusten positiivista arviointia esiintyy selvästi laajemmin kuin naisia käsittelevissä, joissa puolestaan annetaan enemmän tilaa perhesuhteista ja opinnoista kertomiselle. Aineistossa naisiin viitataan useammin sukulaisuuteen viittaavilla nimityksillä kuin miehiin. Ammatteihin viittaavat nimitykset, joita aineistossa käytetään miehistä ja naisista, ovat neutraaleja. Aineiston pohjalta nousee esiin sukupuolesta riippumatta päähenkilöiden ominaisuuksina taitavuus, ystävällisyys, tarmokkuus, positiivisuus ja sosiaalisuus. Naisia käsittelevissä muistokirjoituksissa ominaisuuksista useimmin mainittiin vaatimattomuus, miehiä käsittelevissä taitavuus. Muistokirjoituksissa mahdolliset negatiiviset luonteenpiirteet ja elämänvaiheet selitetään parhain päin. Muistokirjoitusten yhteys antiikin ylistyspuheisiin ja Sullivanin esittelemät epideiktisten tekstien funktiot auttavat ymmärtämään muistokirjoitusten positiivista tyyliä ja sisältöä. Sullivanin esittelemät neljä epideiktisten tekstien funktiota ovat sovellettavissa myös muistokirjoituksiin, mutta niiden lisäksi muistokirjoituksilla on myös muita funktioita. Ruotsinkieliset muistokirjoitukset tarjoavat kiinnostavia aiheita tutkimukselle, koska niitä on mm. englanninkielisiin nekrologeihin verrattuna tutkittu hyvin vähän.
|
3 |
Att översätta barnlitteratur:hurdana adjektiv använder översättaren i boken Taikatalvi?Keränen, A. (Anni) 22 June 2016 (has links)
No description available.
|
4 |
Uttal som en del av svenskundervisningen:gymnasielärares uppfattningar om uttalsundervisningens ställning, prioritering och förverkligandeHeikkilä, J. (Jenna) 27 June 2016 (has links)
No description available.
|
5 |
En pojke, en slavpojke eller någon annan?:semantiska skillnader mellan ordval i den finska och den svenska textningen av filmen Cloud AtlasRanta, E. (Essi) 22 June 2016 (has links)
No description available.
|
6 |
Från tal till undertextning:en studie av semantiska utelämningar i undertextning av tv-serien Welcome to SwedenHelistenkangas, A. (Aila) 22 June 2016 (has links)
Denna avhandling handlar om semantiska utelämningar i undertextning av tv-serien Welcome to Sweden. Jag analyserar med exempel om undertextning i Netflix innehåller semantiskt samma saker som engelska och svenska replikerna i avsnittet och analyserar om man kan anpassa teoretiska översättningsval till undertextning av avsnittet.
|
7 |
Invånarnas relationer i Mumindalen i böckerna Farlig midsommar och TrollvinterPönkkö, J. (Jenna) 22 June 2016 (has links)
No description available.
|
8 |
Finländare vandrar i skogen, norrmän på berget, men vad gör svenskar?:en studie av bilder på Instagram-kontona ourfinland, visitsweden och visitnorwayLiisanantti, A.-M. (Anne-Maria) 11 October 2016 (has links)
Syftet med denna pro gradu-avhandling var att analysera bilder som har publicerats på Finlands, Sveriges och Norges officiella Instagram-konton ourfinland, visitsweden och visitnorway. Materialet bestod av 453 bilder varav 108 har publicerats av Visit Finland, 148 av Visit Sweden och 197 av Visit Norways. Bilder har publicerats under tidsperioden 1.1.–15.6.2015. En bild har tagits från Instagram-kontot ourfinland från den 6 december 2015. De valda metoderna var bildanalys, innehållsanalys, semiotisk analys samt analysering av ländernas image. Med hjälp av denotationer skapade kategorier som är människor, djur och fåglar, skogar, vattenområden, berg och fjäll, städer och byar, landsort, byggnader och boende, mat, växter och blommor, båtar och andra trafikmedel, föremål, vägar och stigar samt naturfenomen. Bilder kunde höra till fler än en kategori. Jag analyserade hur dessa bilder påverkar landets imagebyggande. Med hjälp av konnotationer och symboler analyserade jag de kulturella angelägenheterna i bilder. Jag analyserade också hur distans och attityder, som makt och engagemang, uppfylls i bilder. För att får mer omfattande uppfattning om de bilder som publiceras på Instagram av dessa organisationer ställde jag frågor till dem via e-post. I teoridelen diskuterades de viktigaste teorierna gällande turism, organisationskommunikation, bildanalys, semiotiskanalys samt image. De viktigaste resultaten i analysen var att bilder på de analyserade Instagram-konton har likheter och olikheter. De publicerade bilderna är därtill mångsidiga, och de påverkar Finlands, Sveriges och Norges image. De flesta bilderna med människor, på alla tre Instagram-konton, har fotograferats från öga mot öga-perspektiv och är distanserade. De har fotograferats bakifrån och är erbjudande. Med hjälp av Finlands bilder får man en sådan uppfattning att Finland är ett vackert, rent samt orört land och resemål. I Finland får man vara i fred och slappna av. Man kan syssla med olika sommar- och vinteraktiviteter där. Natur och skogar är nära den finska kulturen och finländare vandrar mycket i skogar. De badar bastu och tillbringar tid i sommarstugor. Uppfattningen om Sverige är mycket likadan med Finlands. Det finns skogar i Sverige och naturen är nära svenskar och deras kultur. Svenskar tycker om att baka och äta olika bakelser. Också Sverige är ett vackert, rent och orört land. I Sverige har man inte bråttom till någonstans och där kan man slappna av samt vara i lugn och ro. Svenskar promenerar i olika platser. Stämningen i Sverige och i bilder är mycket lugn. I Norge däremot finns enorma och imponerade berg och fjäll. Norge ligger vid hav och fiskeri är en viktig näring där. Man kan syssla med flera olika aktiviteter i Norge. Norrmän ser inte ut att vara lika lugna som svenskar. De vandrar på berg till skillnad för Finlands skogar. I Norge kan man uppleva dess majestetiska natur och lanskap samt syssla med olika saker. / Tutkimukseni tarkoituksena oli analysoida kuvia, jotka on julkaistu Suomen, Ruotsin ja Norjan virallisilla Instagram -tileillä ourfinland, visitsweden ja visitnorway. Tutkimuksen materiaali koostuu 453 kuvasta, joista 108 on julkaistu Visit Finlandin toimesta, 148 Visit Swedenin toimesta sekä 197 Visit Norwayn toimesta. Kuvat on julkaistu aikavälillä 1.1.–15.6.2016. Yksi kuvista on julkaistu Visit Finlandin Instagram -tilillä 6.12.2016. Analyysissa käytetyt metodit olivat kuva-analyysi, sisällönanalyysi sekä niiden avulla tapahtuva kyseisten maiden imagon analysoiminen. Denotaatioiden avulla loin kategoriat ihmiset, eläimet ja linnut, metsät, vesistöt, vuoret ja tunturit, kaupungit ja kylät, maalaismaisemat, rakennukset ja asuminen, ruoka, kasvit ja kukat, veneet ja muut kulkuneuvot, esineet, tiet ja polut sekä luonnonilmiöt. Kuvat voivat kuulua useampaan kuin yhteen kategoriaan. Analysoin myös kuvien vaikutusta kyseisten maiden imagon rakentumiseen. Konnotaatioiden sekä symbolien avulla tutkin kulttuurisia asioita, joita kuvissa esiintyy. Lisäksi analysoin etäisyyden ja asenteiden ilmenemistä kuvissa. Saadakseni laajemman käsityksen näiden organisaatioiden Instagram -tileillä julkaisemista kuvissa, esitin organisaatioille kysymyksiä sähköpostilla. Teoriaosiossa keskusteltiin tärkeimmistä teorioista koskien matkailua, organisaatioviestintää, kuva-analyysia, semioottista analyysia sekä imagoa. Tutkimuksen tärkeimmät tulokset ovat, että kyseisillä Instagram -tileillä julkaistavissa kuvissa on eroavaisuuksia sekä yhtäläisyyksiä. Kuvat ovat lisäksi monipuolisia, ja ne vaikuttavat kyseisten maiden imagoon. Suurin osa kuvista, jotka kuvaavat ihmisiä, on kuvattu silmästä silmään -kuvakulmasta ja ovat etäisiä. Kuvat on kuvattu takaa päin siten, että kuvien ihmisillä on selkä katsojaan päin. Suurin osa kuvista on tarjoavia. Kuvien avulla muodostuva imago on Suomen kohdalla sellainen, että Suomi on kaunis, puhdas ja koskematon maa sekä matkakohde. Suomessa voi olla rauhassa ja rentoutua. Siellä on myös mahdollista harrastaa erilaisia talvi- sekä kesäaktiviteetteja. Luonto on lähellä suomalaisia ja suomalaiset vaeltavat paljon metsissä. Suomessa saunotaan ja vietetään aikaa mökillä. Kuvien avulla muodostuva käsitys Ruotsista matkakohteena on melko samanlainen kuin Suomesta muodostuva käsitys. Myös Ruotsissa on metsiä ja luonto on lähellä ruotsalaisia sekä heidän kulttuuriaan. Ruotsalaiset pitävät erilaisista leivoksista. Myös Ruotsi on kaunis, puhdas ja koskematon maa. Ihmisillä ei ole kiire minnekään ja he voivat rentoutua kaikessa rauhassa. Ruotsalaiset pitävät kävelemisestä erilaisissa paikoissa. Ruotsin kuvien tunnelma on hyvin rauhallinen. Norjassa puolestaan on valtavia sekä vaikuttavia vuoria ja tuntureita. Norja on meren rannalla ja kalastus kuuluu olennaisesti sen elinkeinoon. Norjalaiset eivät vaikuta yhtä rauhallisilta kuin ruotsalaiset. Suomalaiset vaeltavat metsissä kun taas norjalaiset vaeltavat vuorilla. Majesteettinen luoto sekä maisemat ovat yksi Norjan matkailukokemuksista. Siellä on myös paljon harrastusmahdollisuuksia.
|
9 |
En vacker katalogpärm — eller mer?:en multimodal textanalys av H&M:s vårkatalogpärm år 2016Henriksson, V. (Vilma) 27 June 2016 (has links)
No description available.
|
10 |
Svensk ortografi genom finska:en studie om svårigheter i att stava svenska hos en grupp finskspråkiga språkstudenterViitanen, V. (Valtteri) 10 January 2017 (has links)
No description available.
|
Page generated in 0.0799 seconds