Abstract Technological advancement in the field of information-and-communication technologies (ICT) was rapid during the first decade of the new millennium. Universities started to use the new information-and-communication technologies more in their core processes, which speeded up their transformation from the traditional campus mode toward virtual universities. Research done in this thesis first investigates the traditional campus university’s change process toward the virtual university model. During the implementation process a geographically distributed e-learning concept was also developed for university use. This concept was transferred and researched in the small and medium enterprise (SME) context in the last part of this research. In large and complex organizations such as universities, it is difficult to find out how the change really was implemented. The literature on change management is voluminous but is dominated by descriptions of single projects. To overcome the limitations of such case studies, this research applies a longer and wider perspective to the change process and, by the introduction of an overarching method that categorizes the investments, shows more clearly the trends, stages of, and the barriers to the development. This long-term study is based on 116 development projects during a ten-year period in a decentralized and networked development environment. In the company setting, conventional training is being replaced more and more by e-learning. To scaffold SMEs in their e-learning adaptation, the concept of e-learning was transferred to the SME environment. The company cases’ part of the thesis presents how the transferability of geographically distributed e-learning concept was developed and tested in the SME environment. As a result, the principles that guided ICT strategy implementation and how the strategies were implemented during a ten-year period are presented. The concept for geographically distributed e-learning environments and its development are also introduced. Finally, the process and results from the concept implementation to the SME environment are presented. This thesis presents university management with an understanding of how larger long-term trends give us the possibility to better understand today’s fast-paced changes. It also gives company managers an example of how models developed in the university environment can be transferred to the company environment. / Tiivistelmä Tietotekniikan kehitys on ollut nopeaa vuosituhannen vaihteen jälkeen monilla aloilla. Yliopistoissa sitä on alettu käyttää yhä enemmän osana perustoimintoja, mikä on edistänyt niiden kehitystä traditionaalisista kampusyliopistoista kohti virtuaaliyliopistoja. Tämän tutkimuksen ensimmäisessä osassa on tarkasteltu perinteisen kampusyliopiston muutosprosessia kohti aktiivisesti uutta teknologiaa hyödyntävää yliopistoa ja toisessa osassa muutosten yhtenä tuloksena syntynyt konsepti siirrettiin yritysympäristöön. Yliopistossa muutos toteutettiin määrittelemällä ensin tavoitteet strategioiksi ja sen jälkeen niiden toimeenpanoprosessin avulla. Suurissa organisaatioissa, kuten yliopistoissa, on vaikea hahmottaa kuinka muutokset todellisuudessa toteutetaan. Kirjallisuutta ja tutkimusta organisaatiomuutoksen toteuttamisesta on paljon, mutta suuri osa siitä keskittyy tarkastelemaan yhden projektin aikana tapahtunutta muutosta. Tässä tutkimuksessa on pyritty esittämään laajempi ja pitkäkestoisempi kuva muutosprosessista. Tutkimus pohjautuu 116 kehitysprojektin saamaan rahoitukseen kymmenen vuoden ajalta. Sen avulla on tarkasteltu yliopiston kehitystrendejä ja keskeisiä kehityskohteita. Rahoitus on jaettu projekteille strategioissa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti strategioiden toimeenpanemiseksi. Osana toimeenpanoprosessia syntyi yliopistokäyttöön maantieteellisesti hajautetun oppimisympäristön konsepti. Yritysympäristössä perinteinen koulutus on korvattu yhä useammin teknologiaa hyödyntävillä koulutuksen muodoilla. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on kuitenkin varsin rajoitetut resurssit koulutuksessa käytettävien teknologioiden käyttöönottoon ja tehokkaaseen käyttöön. Tämän tutkimuksen toisessa osassa yrityksen maantieteellisesti hajautetun oppimisympäristön käyttöönottoa pyrittiin tukemaan tarjoamalla sen käyttöön valmis yliopistoympäristössä kehitetty konsepti. Tämän konseptin siirrettävyyttä ja käyttöönottoa tutkittiin tutkimuksen toisessa osassa. Tämän tutkimuksen tuloksena esitetään periaatteet, jotka ohjasivat yliopiston tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian laadintaa ja toimeenpanoa vuosina 2000–2009. Lisäksi esitellään maantieteellisesti hajautetun oppimisympäristön konsepti. Lopuksi esitellään konseptin käyttöönottoa yritysympäristössä. Tämä väitöskirja esittelee yliopiston johdolle ja toimijoille, kuinka pitkäkestoisten trendien tunteminen auttaa ymmärtämään nykyhetkeä ja sen nopeita muutoksia. Yritysjohdolle väitöskirja tarjoaa esimerkin, kuinka yliopistoympäristöön kehitetty konsepti voidaan siirtää yritysympäristöön.

Abstract The primary research target of this dissertation is to develop new strategy analysis frameworks, focusing on analysing changes in strategic position as a function of variations in life cycle s-curve/time/typology/market share/orientation. Research is constructive and qualitative by nature, with case study methodology being the adopted approach. The research work is carried out as a compilation dissertation containing four (4) journal articles. The theoretical framework of this dissertation is built from strategy analysis, as well as from strategy orientation and typology theories. Strategy analysis focuses to examining the strengths of business positioning; understanding the external and internal factors that influence a position or orientation. In strategy analysis, several frameworks or tools can be used. The SWOT, PEST, Five Forces, Four Corners, Value Chain, and Blue Ocean strategy profile analysis frameworks are introduced in this research. Strategy orientation or focus can be described as the underlying attributes of a company’s strategy, which directs decision making and orients the activities within a company towards a specific course. Using strategy orientation or focus as a means of innovating and guiding decision making fosters an environment conducive to strategizing, thereby facilitating the formulation of the actual strategies followed by the company. In this dissertation, the Miles and Snow (1978) strategy typology is introduced along with market orientation, product orientation, technology orientation, and customer orientation (focus). This research contributes to existing literature in that it provides a set of strategy analysis frameworks. Each of the frameworks answers a specific research question within the research target. The frameworks created are life cycle with a strategy typology framework, four-way strategy orientation framework, strategy orientation framework with market share analysis, and orientation with a typology framework. All these frameworks can be used individually. Together, they build an analysis toolbox that can generate valuable information from analysis. The developed strategy analysis frameworks are tested with two case companies’ strategy materials taken from publicly available annual reports. The case companies are Nokia and Amer. Empirical results show that the developed strategy analysis frameworks can generate new information regarding case businesses strategy, and detect changes in strategic positions. The theoretical implications of this dissertation contribute to research on strategy analysis, and are a result of combining the perspectives adopted in the strategy analysis frameworks with those of the strategy orientation domain, thereby creating new strategy orientation analysis frameworks. Areas for further research include the linkage of business success to orientations, transformation strategies, and consumer focus as elements of strategy formulation. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää uusia strategian analyysikehikoita, joitten tavoitteena on tutkia muutoksia strategisessa asemassa. Muutosten lähteenä voivat olla vaihtelut elinkaaren/ajan/typologian/markkinaosuuden tai orientaation suhteen. Tutkimus on konstruktiivista ja laadullista, käyttäen case-tapaus menetelmää. Tutkimus on toteutettu julkaisuväitöskirjana, sisältäen neljä (4) tieteellistä julkaisua. Tämän tutkimuksen teoriaosuus on rakennettu strategia-analyysin, strategisen suuntautumisen ja typologian teorioista. Strategia-analyysissa tutkitaan yrityksen strategisen aseman vahvuutta, pyrkien ymmärtämään ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksen asemaan tai strategian suuntautumiseen. Strategia-analyysissa voidaan käyttää useita analyysikehikoita tai työkaluja. Tämän tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään SWOT, PEST, Five Forces, Four Corners, arvoketju ja sinisen meren strategian analyysikehikot. Strategiseksi suuntaumiseksi tai keskittymiseksi voidaan luonnehtia niitä strategian piileviäkin ominaisuuksia, jotka tosiasiassa ohjaavat päätöksentekoa ja suuntavat yrityksen toimintoja kohti tiettyä päämäärää. Strateginen suuntautuminen tai keskittyminen ohjaa yrityksen todellisen strategisen suunnan määrittämistä. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään Miles ja Snown (1978) strategiatypologia, kuten myös markkinasuuntautunut, tuotesuuntautunut, teknologiasuuntautunut ja asiakaskeskeisen strategian tunnuspiirteet. Tämän tutkimuksen tuloksena on syntynyt kokoelma strategian analyysikehikoita. Jokainen rakennettu analyysikehikko vastaa erilliseen tutkimuskysymykseen tutkimustavoitteen sisällä. Rakennetut kehikot ovat elinkaarimallin ja strategia typologia -analyysikehikko, neljän-suunnan strategisen suuntautumisen analyysikehikko, strategisen suuntaumisen ja markkinaosuuden analyysikehikko sekä strategisen suuntautumisen ja typologian analyysikehikko. Kaikkia näitä kehikoita voidaan käyttää erikseen strategian analysointiin. Yhdessä nämä kehikot muodostavat arvokkaan analyysityökalupakin. Kehitettyjä strategian analyysikehikkoja on testattu kahden case yrityksen strategia-aineistolla, jotka ovat olleet saatavilla julkisista vuosikertomuslähteistä. Case yrityksinä ovat Nokia ja Amer. Tutkimustulokset osoittavat, että kehitetyt analyysikehikot pystyvät tuottamaan uutta tietoa case yritysten strategiasta ja havainnoimaan muutoksia strategisessa asemassa. Tämän tutkimuksen tulokset luovat uutta tietoa strategisesta analyysista. Tutkimus yhdistää strategia-analyysin ja strategisen orientaation tutkimusta, ja luo uusia strategisen suuntautumisen analyysikehikoita. Jatkotutkimuskohteina voivat olla niin yrityksen liiketaloudellisen menestyksen suhde strategiseen orientaatioon, muutosstrategiat sekä asiakaskeskeisyys osana strategian muodostamista.