• Refine Query
  • Source
  • Publication year
  • to
  • Language
  • 6
  • 2
  • Tagged with
  • 8
  • 7
  • 4
  • 3
  • 2
  • 2
  • 2
  • 2
  • 2
  • 2
  • 2
  • 2
  • 2
  • 2
  • 2
  • About
  • The Global ETD Search service is a free service for researchers to find electronic theses and dissertations. This service is provided by the Networked Digital Library of Theses and Dissertations.
    Our metadata is collected from universities around the world. If you manage a university/consortium/country archive and want to be added, details can be found on the NDLTD website.
1

Strategiakeskeinen kyvykkyyden johtaminen ja organisaation strateginen valmius:kahden johtamismallin testaus

Oiva, A. (Annukka) 08 May 2007 (has links)
Abstract The research idea emerged from the practical questions that the researcher encountered when acting as a HR director: How to ensure the ability of the organization to execute strategic goals? Which management processes and practices help strengthen the capability of the organization? With what kind of meters can Organizational Strategic Readiness be measured? The aim of the research is to construct a strategy-focused capability management model in order to improve the organization's capability faster than the rate at which overall development takes place in the industry and to strengthen Organizational Strategic Readiness. Two management models will be tested. Capability here means a combination that results from the process of integrating tangible and intangible assets and that is embedded in the organizational infrastructure and practices in the organization's operation. Capability reflects what an organization can do and refers to organizational, rather than human, expertise or technology-induced benefits. The products and servicing arising from such capabilities are of particularly high value to customers. Capability determines the ability of the organization to generate value, profitability and productivity trends, and future business opportunities. Strategic capabilities are necessary in order to achieve strategic aims and the strategy execution is based on them. However, strategic aims require always stretched efforts because, when they are set, the organization does not yet have the capabilities required to achieve them. Organizational capabilities must be developed to the level of the strategic aims in order to ensure that the latter can be achieved. Therefore, from the strategy implementation point of view, it is essential to manage the capabilities in the way and with the speed required by strategic challenges. To manage strategic capabilities is to manage strategy execution. The solution to the problem where a strategy has not been implemented is not necessarily to draw up a new strategy but rather to evaluate the gap between organizational capabilities and strategic aims and then to develop strategic capabilities. Organizational Strategic Readiness describes whether the organization has access to the necessary management processes and practices for strategy execution and capability improvement. The research sets out from the People Capability Maturity Model (P-CMM), which was tested in collaboration with 19 organizations representing the energy, electronics, forest and metal industries, and healthcare and education, in the private and public sectors. The aim was to test how well the selected management model meets the requirements of capability management. The model was found to be insufficient for this purpose so it was extended into a strategy-focused capability management model in accordance with constructive research methodology. / Tiivistelmä Tutkimusidea virisi tutkijan kohtaamista käytännön kysymyksistä hänen toimiessaan henkilöstöjohtajana. Miten varmistaa, että organisaatio kykenee toimeenpanemaan strategiset tavoitteet? Millä johtamisprosesseilla ja -käytännöillä voidaan tukea organisaation kyvykkyyden vahvistumista? Millä mittareilla voidaan mitata organisaation strategista valmiutta? Tutkimuksen tarkoituksena on luoda strategiakeskeinen kyvykkyyden johtamismalli, jonka avulla voidaan parantaa organisaation kyvykkyyttä toimialan kehitysvauhtia nopeammin sekä vahvistaa organisaation strategista valmiutta. Tutkimuksessa testataan kahta johtamismallia. Kyvykkyydellä tarkoitetaan aineettomien ja aineellisten pääomien integroitumisprosessin tuloksena syntynyttä yhteenliittymää, joka on kietoutunut organisaation infrastruktuuriin ja ilmenee organisaation toiminnassa vakiintuneina käytäntöinä. Kyvykkyys kuvaa, mitä organisaatio osaa tehdä ja viittaa organisaation ominaisuuteen, ei yksittäisten ihmisten osaamisiin tai teknologian tuomaan hyötyyn. Niiden tuottamilla tuotteilla ja palveluilla on erityisen paljon arvoa asiakkaille. Kyvykkyys määrittää organisaation suoritus- ja kilpailukyvyn sekä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet. Strategiset kyvykkyydet ovat kyvykkyyksiä, jotka ovat välttämättömiä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian toimeenpanosuunnitelma perustuu niihin. Strategiset tavoitteet ovat kuitenkin aina lähtökohtaisesti venymisen tavoitteita; tavoitteita asetettaessa organisaatiolla ei ole vielä kyvykkyyttä toimeenpanna niitä. Organisaation kyvykkyyden tulee kehittyä organisaation strategisten tavoitteiden tasolle, jotta strategiset tavoitteet toteutuvat. Siksi strategian toimeenpanon kannalta on oleellista kyky johtaa kyvykkyyksiä strategisten haasteiden edellyttämällä tavalla ja vauhdilla. Strategisten kyvykkyyksien johtaminen on strategian toimeenpanon johtamista. Toteutumattoman strategian ratkaisuna ei välttämättä ole uuden strategian määrittäminen, vaan organisaation kyvykkyyden ja strategisten tavoitteiden välisen kuilun arviointi ja strategisten kyvykkyyksien kehittäminen. Organisaation strateginen valmius kuvaa onko organisaatiolla strategian toimeenpanon ja kyvykkyyksien vahvistumisen edellyttämät johtamisprosessit ja -käytännöt. Tutkimuksen lähtökohtana oli kyvykkyyden johtamismalli (People Capability Maturity Model, P-CMM). Sitä testattiin yhteistyössä 19 eri organisaation kanssa. Organisaatiot toimivat energia-, elektroniikkateollisuus-, metsäteollisuus-, metalliteollisuus-, terveydenhuolto- ja koulutusaloilla sekä valtion, kunnan ja aluetoimijasektoreilla. Testauksen tarkoituksena oli tutkia johtamismallin toimivuutta kyvykkyyden johtamiseksi. Johtamismalli osoittautui kuitenkin riittämättömäksi. Siksi sitä laajennettiin konstruktiivisella menetelmällä strategiakeskeisen kyvykkyyden johtamismalliksi.
2

Ympäristön suunnittelu - ongelmallinen kokonaisuus:arvio kuntien ympäristön suunnittelun tilasta ja kehityksestä

Kinnunen, I. (Ismo) 10 June 2001 (has links)
Abstract In its present meaning, the Finnish word 'ymp?rist?', that denotes the environment, already emerged in the 19th century. Yet it is only now that its true meaning is understood more broadly than just referring to matters and objects that surround a given place. The most essential feature of the change that has occurred in its nuances of meaning is the fact that the questions and problems related to environmental themes have emerged as permanent targets of social planning within the scope of which they should also be solved. The 20th century, known as an era of progress and development, was unable to settle these questions but rather went on to generate environmentally bound social problems which have proved even more difficult to grasp. The reasons for this are deeply embedded in reductionism and its reality-braking approach. The present investigation employs a strongly holistic viewpoint in underlining the above problem clusters against the traditional nature of scientific development and the perspectives of individual disciplines, particularly as the problems and questions connected with the whole formed by the environment and society are not separate or definable by one instance only. Problem-solving in environmental planning, which overlaps with social and community-based problems, is essentially determined by the organisation of the various planning tasks into open problems. Being multi-dimensional, controversial, difficult to shape and including a variety of alternative solutions, situations of this kind require planning that outlines future opportunities and takes into consideration the interactive nature of different factors. Thus planning must no longer be used as a means of determining or bordering the future in the sense characteristic of its traditional nature but rather as a creative, visionary and strategic instrument of constantly looking for the things of tomorrow. With regard to theoretical planning, the environment-society relationship in fact requires more problem-based approaches, local solution patterns and a more fundamental grip on things. In the level of individual local government districts assessed in the present paper, the scope and multi-dimensional nature of the environment, when seen in the framework of planning a sustainable future in societies, has given rise to definition problems as well as concrete implementation difficulties. Despite these, there has already been some awakening to assume the direction required by a holistic grip on the environment. Yet the majority of the local government authorities in Finland still have a long way to go to realise the kind of long-term fundamental perspectives and interaction between the various factors that lie in their operating environments that are required for really employing a strategy. It takes time of course to change traditional operating patterns and cultures. The most important thing here is that the instances concerned should recognise the direction of development as their own and correct so as to ensure that the process of change will continue.
3

Stakeholder analysis for the development of sharing-based spectrum governance models for mobile communications

Matinmikko-Blue, M. (Marja) 02 October 2018 (has links)
Abstract Radio spectrum is a scarce natural resource whose efficient management has been the source of contentious debate for over a century. The mobile communication ecosystem has created a tremendous business that is reliant on the availability of spectrum for wireless networks. The growth of mobile communications has increased the rivalry between the different wireless ecosystems that compete over gaining access rights to radio spectrum. Due to the scarcity of unallocated spectrum bands without incumbent users, sharing-based governance models for spectrum management have gained increasing attention in regulation, industry and academia. Spectrum sharing allows two or more wireless systems to operate in the same spectrum band. These systems often come from different wireless ecosystems that have conflicting goals. Spectrum sharing, and specifically the development of new sharing-based governance models for more efficient management of the scarce resource, is a strategic management topic that calls for the development of rules and conditions by regulators that are agreeable to all involved stakeholders. This thesis presents a novel framework for the development of upcoming sharing-based spectrum governance models that bring together stakeholders from different wireless business ecosystems with conflicting goals. The framework is built upon the theoretical basis of governance models, stakeholder analysis, and business ecosystems. Spectrum management is here seen as governance of common pool resources, and the tool of stakeholder analysis from strategic management is formally introduced into the development of new sharing-based spectrum governance models where different business ecosystems collide. The developed three-step stakeholder analysis is applied to two case studies for mobile communications including the future use of the ultra-high frequency (UHF) band, and the licensed shared access (LSA) concept. For the UHF band case study, the thesis identifies the stakeholders, analyses their relations and saliences to reach long-term compromises between broadcasting and mobile communication ecosystems. For the LSA case study, the thesis identifies the stakeholders and their relations, and develops management actions through a work flow for the main phases and stakeholders’ tasks. It then presents the world’s first live field trial with mobile communication systems, where the conflicting requirements of all stakeholders were considered. The developed stakeholder analysis model formally introduces the strategic management of stakeholders into the spectrum management domain, and it provides regulators, industry and academia a new tool for reaching long-term compromises in spectrum management through sharing. / Tiivistelmä Radiotaajuudet muodostavat rajallisen luonnonvaran, jonka tehokas hallinta on ollut vuosikymmenten ajan kiistanalainen keskustelunaihe. Matkaviestinnän ekosysteemi on luonut suurta liiketoimintaa saamalla käyttöönsä radiotaajuuksia, joilla matkaviestinverkot voivat toimia. Matkaviestinnän kasvu on lisännyt eri langattomien järjestelmien ekosysteemien välistä kilpailua radiotaajuuksien saatavuudesta. Taajuuksien yhteiskäyttöön perustuvat hallintamallit ovat herättäneet kasvavaa kiinnostusta taajuushallinnoissa, teollisuudessa ja tutkimusmaailmassa, koska lähes kaikki radiotaajuudet on jo annettu erilaisten langattomien järjestelmien käyttöön. Taajuuksien yhteiskäyttö mahdollistaa kahden tai useamman radiojärjestelmän toiminnan samalla taajuusalueella. Usein nämä järjestelmät edustavat erilaisia langattomia ekosysteemejä, joilla on ristiriitaiset tavoitteet. Taajuuksien yhteiskäyttö ja siihen liittyvien hallintamallien kehittäminen rajallisen luonnonvaran tehokkaamman käytön mahdollistamiseksi on strategisen johtamisen aihealue, joka edellyttää, että taajuushallinnot kehittävät säännöt ja ehdot, jotka ovat hyväksyttäviä sidosryhmille. Tämä väitöskirja esittelee uuden viitekehityksen taajuuksien yhteiskäyttöön perustuvien taajuuksien hallintamallien kehittämiselle tuomalla yhteen eri sidosryhmät, jotka edustavat erilaisia langattomia liiketoimintaekosysteemejä, joilla on ristiriitaiset tavoitteet. Kehitetyn viitekehyksen teoriapohja koostuu hallintomalleista, sidosryhmäanalyysistä sekä liiketoiminnan ekosysteemeistä. Tässä työssä taajuuksien hallinta nähdään yhteisresurssien (common pool resource, CPR) hallintana, ja strategisen johtamisen työkaluista sidosryhmäanalyysi on valittu taajuuksien yhteiskäyttömallien kehittämiseen erilaisten liiketoiminta-ekosysteemien kohtauspisteessä. Työssä kehitettyä kolmiaskelista sidosryhmäanalyysiä sovelletaan kahteen matkaviestinnän tapaustutkimukseen sisältäen UHF-taajuuden tulevaisuuden käytön sekä taajuuksien lisensioidun yhteiskäytön (licensed shared access, LSA). UHF-taajuuden tapaustutkimuksessa väitöskirjassa tunnistetaan sidosryhmät ja analysoidaan niiden riippuvuuksia ja painoarvoja pitkän tähtäimen kompromissin löytämiseksi yleisradioliikenteen ja matkaviestinnän ekosysteemien välille. LSA-tapaustutkimukselle väitöskirjassa tunnistetaan sidosryhmät ja niiden riippuvuudet sekä kehitetään johtamismalleja työnkulkukaavion avulla. Lisäksi työssä esitellään maailman ensimmäinen todellisella matkaviestinjärjestelmällä tehty kokeilu, joka ottaa huomioon eri sidosryhmien ristiriitaiset vaatimukset. Työssä kehitetty malli on ensimmäinen strategisen johtamisen sidosryhmäanalyysin sovellus taajuuksien hallintaan ja tuo taajuushallinnoille, teollisuudelle ja tutkimusmaailmalle uuden työkalun pitkän tähtäimen kompromissien löytämiseen taajuuksien hallinnalle yhteiskäytön avulla.
4

Strategy analysis frameworks for strategy orientation and focus

Isoherranen, V. (Ville) 17 April 2012 (has links)
Abstract The primary research target of this dissertation is to develop new strategy analysis frameworks, focusing on analysing changes in strategic position as a function of variations in life cycle s-curve/time/typology/market share/orientation. Research is constructive and qualitative by nature, with case study methodology being the adopted approach. The research work is carried out as a compilation dissertation containing four (4) journal articles. The theoretical framework of this dissertation is built from strategy analysis, as well as from strategy orientation and typology theories. Strategy analysis focuses to examining the strengths of business positioning; understanding the external and internal factors that influence a position or orientation. In strategy analysis, several frameworks or tools can be used. The SWOT, PEST, Five Forces, Four Corners, Value Chain, and Blue Ocean strategy profile analysis frameworks are introduced in this research. Strategy orientation or focus can be described as the underlying attributes of a company’s strategy, which directs decision making and orients the activities within a company towards a specific course. Using strategy orientation or focus as a means of innovating and guiding decision making fosters an environment conducive to strategizing, thereby facilitating the formulation of the actual strategies followed by the company. In this dissertation, the Miles and Snow (1978) strategy typology is introduced along with market orientation, product orientation, technology orientation, and customer orientation (focus). This research contributes to existing literature in that it provides a set of strategy analysis frameworks. Each of the frameworks answers a specific research question within the research target. The frameworks created are life cycle with a strategy typology framework, four-way strategy orientation framework, strategy orientation framework with market share analysis, and orientation with a typology framework. All these frameworks can be used individually. Together, they build an analysis toolbox that can generate valuable information from analysis. The developed strategy analysis frameworks are tested with two case companies’ strategy materials taken from publicly available annual reports. The case companies are Nokia and Amer. Empirical results show that the developed strategy analysis frameworks can generate new information regarding case businesses strategy, and detect changes in strategic positions. The theoretical implications of this dissertation contribute to research on strategy analysis, and are a result of combining the perspectives adopted in the strategy analysis frameworks with those of the strategy orientation domain, thereby creating new strategy orientation analysis frameworks. Areas for further research include the linkage of business success to orientations, transformation strategies, and consumer focus as elements of strategy formulation. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää uusia strategian analyysikehikoita, joitten tavoitteena on tutkia muutoksia strategisessa asemassa. Muutosten lähteenä voivat olla vaihtelut elinkaaren/ajan/typologian/markkinaosuuden tai orientaation suhteen. Tutkimus on konstruktiivista ja laadullista, käyttäen case-tapaus menetelmää. Tutkimus on toteutettu julkaisuväitöskirjana, sisältäen neljä (4) tieteellistä julkaisua. Tämän tutkimuksen teoriaosuus on rakennettu strategia-analyysin, strategisen suuntautumisen ja typologian teorioista. Strategia-analyysissa tutkitaan yrityksen strategisen aseman vahvuutta, pyrkien ymmärtämään ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksen asemaan tai strategian suuntautumiseen. Strategia-analyysissa voidaan käyttää useita analyysikehikoita tai työkaluja. Tämän tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään SWOT, PEST, Five Forces, Four Corners, arvoketju ja sinisen meren strategian analyysikehikot. Strategiseksi suuntaumiseksi tai keskittymiseksi voidaan luonnehtia niitä strategian piileviäkin ominaisuuksia, jotka tosiasiassa ohjaavat päätöksentekoa ja suuntavat yrityksen toimintoja kohti tiettyä päämäärää. Strateginen suuntautuminen tai keskittyminen ohjaa yrityksen todellisen strategisen suunnan määrittämistä. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään Miles ja Snown (1978) strategiatypologia, kuten myös markkinasuuntautunut, tuotesuuntautunut, teknologiasuuntautunut ja asiakaskeskeisen strategian tunnuspiirteet. Tämän tutkimuksen tuloksena on syntynyt kokoelma strategian analyysikehikoita. Jokainen rakennettu analyysikehikko vastaa erilliseen tutkimuskysymykseen tutkimustavoitteen sisällä. Rakennetut kehikot ovat elinkaarimallin ja strategia typologia -analyysikehikko, neljän-suunnan strategisen suuntautumisen analyysikehikko, strategisen suuntaumisen ja markkinaosuuden analyysikehikko sekä strategisen suuntautumisen ja typologian analyysikehikko. Kaikkia näitä kehikoita voidaan käyttää erikseen strategian analysointiin. Yhdessä nämä kehikot muodostavat arvokkaan analyysityökalupakin. Kehitettyjä strategian analyysikehikkoja on testattu kahden case yrityksen strategia-aineistolla, jotka ovat olleet saatavilla julkisista vuosikertomuslähteistä. Case yrityksinä ovat Nokia ja Amer. Tutkimustulokset osoittavat, että kehitetyt analyysikehikot pystyvät tuottamaan uutta tietoa case yritysten strategiasta ja havainnoimaan muutoksia strategisessa asemassa. Tämän tutkimuksen tulokset luovat uutta tietoa strategisesta analyysista. Tutkimus yhdistää strategia-analyysin ja strategisen orientaation tutkimusta, ja luo uusia strategisen suuntautumisen analyysikehikoita. Jatkotutkimuskohteina voivat olla niin yrityksen liiketaloudellisen menestyksen suhde strategiseen orientaatioon, muutosstrategiat sekä asiakaskeskeisyys osana strategian muodostamista.
5

How multiple strategic orientations affect the brand performance of B2B SMEs

Anees-ur-Rehman, M. (Muhammad) 10 October 2017 (has links)
Abstract Scholars are interested in exploring strategies for better business-to-business (B2B) brand management because several strategic benefits of having a stronger B2B brand have been revealed. Contributing to this stream of research, this dissertation applies the concept of multiple strategic orientations for the purpose of improving B2B branding. The collective role of the brand, market and entrepreneurial orientations when used for improving brand equity, brand awareness, brand credibility and financial performance are examined in the dissertation. Examining this phenomenon for B2B small- and medium-sized enterprises (SMEs) is an important and interesting topic because (1) SMEs are known for delineating multidimensional strategic orientation and (2) B2B SMEs have shown growth with the help of a stronger brand despite being less motivated to conduct branding activities and less resourceful when doing so. The results of this study could help to develop a more cohesive and coherent branding strategy for B2B SMEs. The research question of the dissertation is addressed with the help of three articles. The first article sheds light on the theoretical framework of interaction between brand, market and entrepreneurial orientations. Findings of the first article led the selection of two perspectives on interactions for examination, which were subsequently examined in the second and third articles respectively. These two perspectives on interaction are strategic hybrid orientation and moderating interaction. The first article used the systematic literature review approach, while the second and third articles used regression analysis to examine the relationship between constructs by using the data collected from 250 Finnish B2B SMEs. The results supported the presence of strategic hybrid orientation between brand and market orientations for the purpose of improving brand awareness, brand credibility and financial performance. However, insignificant results were found which did not rule out the presence of moderating interaction between brand, market and entrepreneurial orientations in improving brand equity. Further research studies are encouraged to advance the understanding of this approach of B2B branding in SMEs. The dissertation achieves novelty by being amongst the first to provide empirical evidence to support the concept of using multiple strategic orientations for B2B branding in SMEs. This study concludes by discussing the theoretical contributions and managerial implications of these results. / Tiivistelmä Vahvan brändin on todettu tuovan monia strategisia hyötyjä myös yritystenvälisillä (B2B) markkinoilla toimiville yrityksille. Sen vuoksi tutkijat ovat kiinnostuneita löytämään strategioita, joilla pyritään parempaan B2B-brändien johtamiseen. Tämä väitöskirja kontribuoi B2B-brändi -tutkimukseen soveltamalla strategisen moni-orientaation käsitettä. Tutkimuksessa tarkastellaan brändi-, markkina-, ja yrittäjyysorientaation yhteisroolia parannettaessa brändin arvoa, bränditietoisuutta, brändin uskottavuutta, sekä taloudellista tuloksellisuutta. Ilmiön tutkiminen erityisesti pienissä ja keskisuurissa B2B-yrityksissä on tärkeää, koska (1) pk-yritysten tiedetään käyttävän moniulotteisia strategisia orientaatioita ja (2) B2B pk-yritykset näyttävät kasvavan vahvan brändin avulla huolimatta mahdollisesti vähäisestä motivaatiostaan ja vähäisistä resursseistaan tehdä brändäämis-toimenpiteitä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä B2B pk-yritysten brändistrategiaa. Tutkimuskysymykseen vastataan kolmen artikkelin avulla. Ensimmäinen artikkeli tarkastelee teoreettista taustaa brändi-, markkina-, ja yrittäjyysorientaatioiden interaktiolle eli yhdysvaikutukselle. Kyseisen artikkelin tulosten perusteella valittiin tarkasteluun kaksi näkökulmaa yhdysvaikutukseen. Nämä ovat hybridi interaktio ja moderoiva interaktio, joita käsitellään toisessa ja kolmannessa artikkelissa. Ensimmäisessä artikkelissa käytettiin systemaattisen kirjallisuusanalyysin menetelmää. Toisessa ja kolmannessa artikkelissa aineistona oli 250 suomalaisen B2B pk-yrityksen kyselyaineisto, jonka analyysissä hyödynnettiin regressioanalyysiä käsitteiden välisten suhteiden tarkasteluun. Tulokset osoittavat brändi- ja markkinaorientaation muodostaman strategisen hybridi-orientaation parantavan bränditietoisuutta, brändin uskottavuutta sekä taloudellista tuloksellisuutta. Tulokset eivät kuitenkaan sulje pois moderoivaa interaktiota brändi-, markkina- ja yrittäjyysorientaation välillä brändin arvon lisäämiseksi. Väitöskirja on ensimmäisiä tutkimuksia, joissa empiirisesti tarkastellaan strategisen moni-orientoitumisen käsitettä B2B- brändeihin liittyen. Tulokset kannustavatkin jatkotutkimuksiin tästä näkökulmasta. Tutkimuksen lopuksi keskustellaan tulosten teoreettisista kontribuutioista ja liikkeenjohdollisista päätelmistä.
6

Measurement-based value alignment and reasoning about organizational goals and strategies:studies with the ICT industry

Mandić, V. (Vladimir) 04 September 2012 (has links)
Abstract Software and ICT companies fail due less to technological factors than socioorganizational factors, among which the most common is unrealistic goals and objectives. The socioorganizational factors are present in companies and organizations of all sizes. Organizations need to know whether their goals and strategies are working and whether the strategies are effectively providing a reasonable return on investment for the effort that is being applied, i.e. to understand how valuable they are for the organization. In addition, organizations need to recognize what the risks are in achieving those goals and evaluate their probability. And, when goals are set properly then they have directive and energizing functions, they tend to utilize available resources better and serve as activators of cognitive processes and knowledge sharing cycles. In this dissertation the GQM+Strategies approach was used. The approach was designed to help organizations to align goal-driven measurement schemes, i.e. GQM, with organizational goal hierarchy. The extensions developed in this dissertation (i.e., the solution proposed here) evolve the GQM+Strategies approach by providing an organization with capabilities to: (1) apply the work of value-based software engineering to directly address the return on investment (ROI) of their goals and strategies via evaluation of the costs and benefits of the goals and strategies chosen, (2) calculate a set of earned value metrics that allows organizations to effectively monitor the implementation of the organizational goals and strategies, (3) identify the risks associated with not achieving various sub-goals in a grid by analyzing goal risk exposures and acceptable risk levels, and (4) assess the threats of risky goals on other goals in the grid via evaluation of goal dependencies using the formal goal-strategies-goals models. The GQM+Strategies approach was piloted in four different organizations involving more than 60 participants. The feedback from the participants was used to identify the research questions posed in this dissertation. The research approach (solution development process) adopted the design science framework and utilized analytical and empirical paradigms in different phases of the solution development. The analytical paradigms were used for solution development and evaluation, while empirical paradigms where used for evaluating certain aspects of the solution. / Tiivistelmä Ohjelmisto- ja tietotekniikkayritysten epäonnistumiset johtuvat useimmin sosio-organisationaalisista tekijöistä kuin teknologisista tekijöistä. Näistä sosio-organisationaalisista tekijöistä yleisin on epärealististen tavoitteiden asettaminen. Sosio-organisatoriset tekijät ovat läsnä kaiken kokoisissa yrityksissä ja organisaatioissa. Organisaatioiden tulee tietää ovatko heidän tavoitteensa ja strategiansa toimivia ja tarjoavatko heidän strategiansa kohtuullisen tuoton suhteessa käytettyihin investointeihin. Toisin sanoen, organisaatioiden tulee ymmärtää kuinka arvokkaita heidän strategiansa ovat. Tämän lisäksi organisaatioiden täytyy kyetä tunnistamaan riskit asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä arvioimaan näiden riskien todennäköisyys. Kun tavoitteet on asetettu asianmukaisesti niillä on ohjaava ja energisoiva vaikutus. Ne sekä ohjaavat hyödyntämään tehokkaammin käytettävissä olevia rerursseja että toimivat kognitiivisten prosessien ja tiedonjakosyklien aktivaattoreina. Tässä väitöskirjassa käytettiin GQM+Strategies lähestymistapaa. Tämä lähestymistapa on suunniteltu auttamaan organisaatiota linjaamaan tavoitelähtöisiä mittausmenetelmiä, kuten GQM, organisaation tavoitehierarkian suhteen. Tässä väitöskirjassa esitetty laajennus kehittää GQM+Strategies lähestymistapaa tarjoamalla organisaatioille kyvykkyyksiä: (1) soveltaa arvoperustaisen ohjelmistotuotannon menetelmiä tavoitteiden ja strategioiden investoinnin tuottojen tarkasteluihin arvioimalla valittujen tavoitteiden ja strategioiden kustannuksia ja hyötyjä, (2) laskea joukko saavutetun arvon mittareita jotka mahdollistavat organisaatioille toteutettujen organisationaalisten tavoitteiden ja strategioiden tehokkaan seurannan, (3) identifioida riskejä jotka liittyvät eri alitavoitteiden saavuttamattomuuteen analysoimalla tavoiteriskeihin altistumista ja hyväksyttäviä riskitasoja ja (4) arvioida riskejä sisältävien tavoitteiden uhkia suhteessa muihin tavoitteisiin arvioimalla tavoitteiden riippuvuuksia käyttäen formaaleja tavoite-strategiat-tavoite -malleja. GQM+Strategies lähestymistapaa pilotoitiin neljässä organisaatiossa yhteensä yli 60 osallistujan kanssa. Tutkimuksen osallistujilta saatua palautetta käytettiin väitöskirjan tutkimuskysymysten identifiointiin. Tutkimuksen lähestymistavassa (ratkaisun kehittämisprosessi) sovellettiin design science -kehikkoa ja ratkaisun kehittämisen eri vaiheissa hyödynnettiin analyyttisiä ja empiirisiä paradigmoja. Analyyttisiä paradigmoja käytettiin ratkaisun kehittämisessä ja arvioinnissa ja empiirisiä paradigmoja ratkaisujen määrättyjen aspektien arvioinnissa.
7

Analysis of technology and business antecedents for spectrum sharing in mobile broadband networks

Yrjölä, S. (Seppo) 21 March 2017 (has links)
Abstract Sharing is emerging as one of the megatrends influencing future business opportunities, and wireless communications is no exception to this development. Future mobile broadband networks will operate on different types of spectrum bands including shared spectrum, which calls for changes in the operation and management of the networks. The creation and capture of value by the different players in the mobile broadband ecosystem is expected to change due to regulation, technology, and business landscape related drivers that concern not only spectrum sharing, but also sharing of other resources such as infrastructure, technologies, or data. This thesis examines the key business and technology enablers needed to exploit spectrum sharing in mobile broadband networks, and presents the business model characteristics and strategic choices that spectrum sharing concepts support. Action research and integral scenarios methodologies were applied for strategic and business analysis utilizing the capacity and expertise of the policy, business and technology research communities. The thesis introduces a new approach to analyze the scalability of the spectrum sharing concepts and their business model elements utilizing sharing economy antecedent factors. The results indicate that all analyzed sharing concepts meet basic requirements to scale. The Licensed Shared Access (LSA) leverages existing assets and capabilities of the mobile network operator domain, the Citizens Broadband Radio Service (CBRS) extends the business model dynamics from connectivity to content, context and commerce, and the hybrid usage of Ultra High Frequency (UHF) band by Digital Terrestrial TV (DTT) and downlink Long Term Evolution (LTE) (HUHF) enables new collaborative opportunities between converging communication, Internet and media domains. The thesis validates the feasibility of spectrum sharing between mobile broadband networks and other types of incumbent spectrum users utilizing Finnish cognitive radio field trial environment (CORE), and expands the notion of spectrum sharing beyond the mobile broadband domain to be applied to other wireless systems including the media and broadcasting. The presented results can be used in developing the future mobile broadband systems enhanced with innovative spectrum sharing enabled business models to cope with the growing demand for capacity and new services by humans and machines. / Tiivistelmä Jakamistalous on yksi suurista tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksiin vaikuttavista trendeistä, eikä langaton tietoliikenne ole tässä poikkeus. Tulevaisuuden laajakaistaiset matkapuhelinverkot tulevat hyödyntämään erityyppisiä radiotaajuuksia, kuten jaettuja taajuuskaistoja, mikä vaatii muutoksia verkkojen toimintoihin ja hallintaan. Eri toimijoiden arvonluonti- ja ansaintamahdollisuuksien odotetaan muuttuvan näissä liikkuvan laajakaistan ekosysteemeissä regulaation, teknologian ja liiketoimintaympäristön kehittyessä, ei vain taajuuksien jakamisessa, vaan myös kun kyseessä on muiden resurssien kuten infrastruktuurin, teknologioiden tai tiedon jakaminen. Väitöskirja tutkii teknologia- ja liiketoimintaedellytyksiä taajuusjakomenetelmille matkapuhelinverkoissa, sekä esittelee ja analysoi menetelmien mahdollistamia liiketoimintamalleja ja strategisia valintoja. Strategia- ja liiketoiminta-analyyseissä käytettiin toimintatutkimus- ja skenaariomenetelmiä poikkitieteellisissä tutkimusprojekteissa yhteistyössä reguloinnin, liiketoiminnan ja tekniikan tutkimusyhteisöjen kanssa. Tutkimus esittelee uuden lähestymistavan taajuusjakotekniikoiden liiketoimintamallien skaalautuvuuden analysointiin jakamistalouden määritelmiä hyödyntäen. Tulokset osoittavat, että kaikki tutkitut tekniikat täyttävät perusedellytykset skaalautuvuudelle; Licensed Shared Access (LSA) hyödyntäen matkapuhelinoperaattorin olemassa olevia resursseja ja kyvykkyyksiä, Citizens Broadband Radio Service (CBRS) laajentaen liiketoimintamalleja tietoliikenteestä sisältöön, kontekstiin ja kaupankäyntialustoihin, sekä digitaalitelevision ja langattoman LTE-tekniikan hybridikäyttö UHF-taajuuskaistalla (HUHF) mahdollistaen uusia liiketoimintamahdollisuuksia lähentyvien tietoliikenne-, Internet- ja mediaekosysteemien välillä. Väitöskirja tulokset vahvistivat taajuuden jakamisen soveltuvuuden liikkuvan laajakaistaverkon ja saman taajuusalueen eri teollisuudenalan haltijan välillä suomalaisessa CORE kenttätestausympäristössä, ja laajensivat taajuusjakotekniikan sovellettavuutta myös muihin langattomiin järjestelmiin sisältö- ja mediajakelussa. Esitettyjä tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden langattomien laajakaistaverkkojen kehitystyössä vastaamaan ihmisten ja koneiden kasvaviin tietoliikennepalveluiden ja -kapasiteetin tarpeisiin hyödyntäen tehokkaita taajuusjakotekniikoita ja niiden mahdollistamia innovatiivisia liiketoimintamalleja.
8

Mature supply management as an enabler for rapid product development and product portfolio renewal

Verrollot, J. (Jordan) 27 March 2018 (has links)
Abstract Bringing new products faster to the market is increasingly critical. To reach this goal, companies have been improving their product development practices and processes. Rapid product development (RaDe) is a type of incremental product development model, in which new sales items are created by redesigning existing products quickly and inexpensively. This study examines the RaDe challenges and enablers, particularly the ones from the perspective of supply management (SM) and product portfolio management (PPM). The main objective of this study is to recognise and describe the significance of mature SM for RaDe, resulting in successful and efficient product ramp-ups and portfolio renewal. The present study follows a qualitative research approach, which consists of reviewing the literature and analysing the relevant practices and current process settings of several companies representing diverse business areas and industry types. The principal results of this study involve acknowledging and describing the role of mature SM and organised PPM for effective RaDe implementation and product portfolio renewal. The study examines the mature SM from the perspective of 1) the definition of the SM objectives; 2) the alignment of the list of recommended products, buy-items and suppliers; 3) the creation of the product design guidelines, targets and metrics from the SM perspective; and 4) the establishment of the supply capability creation process. The main implications of the present study highlight the importance of the SM maturity that can support managers in RaDe related planning and implementation activities. The originality of the study resides in the emphasis of the SM significance in terms of different aspects that are beneficial to RaDe implementation and product portfolio renewal. / Tiivistelmä Uusien tuotteiden tuominen markkinoille nopeasti on enenevissä määrin tärkeää yrityksille. Tämän saavuttamiseksi yritykset ovat pyrkineet parantamaan tuotekehitystoimintojaan ja -prosessejaan. Nopea tuotekehitys (RaDe) on malli inkrementaaliseen tuotekehitykseen, missä myyntinimikkeitä luodaan uudelleen suunnittelemalla jo olemassa olevia tuotteita nopeasti ja halvalla. Tämä tutkimus tarkastelee RaDe -haasteita ja mahdollistajia, erityisesti hankintatoimen johtamisen (SM) ja tuoteportfoliohallinnan (PPM) näkökulmasta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa ja kuvata kypsän hankintatoimen johtamisen ja nopean tuotekehityksen merkittävyys niin onnistuneen kuin tehokkaan markkinoille tuonnin sekä tuoteportfolion uudistamisen mahdollistajana. Laadullinen tutkimus tarkastelee monipuolisia liiketoiminta-alueita ja teollisuusaloja, koostuen sekä kirjallisuuskatsauksesta että useiden eri yritysten niille relevanttien toimintojen ja prosessien analysoinnista. Keskeiset tutkimuksen tulokset osoittavat ja selittävät kypsän hankintatoimen johtamisen ja organisoidun tuoteportfoliohallinnan roolia nopean tuotekehityksen tehokkaassa toteutuksessa sekä tuoteportfolion uudistamisessa. Kypsää hankintatoimen johtamista tutkimus tarkastelee seuraavista perspektiiveistä: 1) hankintatoimen johtamisen tavoitteiden määritys, 2) suositeltujen tuote-, ostoartikkeli- ja toimittajalistojen linjaus, 3) tuotesuunnittelun ohjeistusten, tavoitteiden ja mittareiden luominen hankintatoimen johtamisen näkökulmasta, ja 4) hankintatoimen kyvykkyyden perustamisen luomisprosessi. Tutkimuksen merkittävimmät kontribuutiot organisaatioille korostavat sellaisen kypsän hankintatoimen johtamisen tärkeyttä, mikä tukee johtoa nopean tuotekehityksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Uudenlaista näköalaa tutkimukseen tuottaa hankintatoimen johtamisen merkityksen tähdentyminen positioista, jotka ovat suotuisia nopean tuotekehityksen toteutukselle sekä tuoteportfolion uudistumiselle.

Page generated in 0.0796 seconds