Tutkimuksessa selvitetään, miten maakunnan kilpailukyky määrittyy maakuntaohjelmassa, ja onko maakunnan kilpailukyvyn kehittäminen sidottu maakunnan alueelliseen kontekstiin. Tutkimuskohteena on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007–2010. Maakuntaohjelman sisältöä ja sen laatimisprosessia tarkastellaan suhteessa keskeisimpiin alueellisen kilpailukyvyn teorioihin. Maakuntaohjelmaa analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja lähiluvun avulla. Lisäksi hyödynnetään maakuntaohjelman arvioinnin yhteydessä maakunnan toimijoille toteutettua kyselyä. Tutkimus tuottaa uutta tietoa alueellisen kilpailukyvyn määrittymisestä, kilpailukyvyn kehittämisestä sekä kilpailukyvyn kontekstuaalisuudesta maakuntatasolla. Keskeisimpien kansainvälisten tutkimusten mukaan alueellisen kilpailukyvyn voidaan nähdä muodostuvan alueen resursseista, alueen kyvystä houkutella resursseja sekä alueen resurssien tuottavuudesta. Bristowin (2010) mielestä alueellisten strategioiden tulisi perustua nykyistä laajempaan näkemykseen alueiden kilpailukyvystä, ja strategioiden tavoitteeksi tulisi kontekstittoman kilpailukyvyn sijaan asettaa resilienssi eli alueen omiin lähtökohtiin ja kontekstiin perustuva taloudellinen menestys ja kyky sopeutua globaaleihin muutoksiin. Edellä mainitut teorianäkökulmat muodostavat olennaisen osan tutkimuksen analytiikasta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa painotetaan alueen yritystoiminnan, osaavan työvoiman, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä alueen ulkopuolisten investointien merkitystä maakunnan kilpailukyvylle. Maakunnan resurssien tuottavuutta pyritään lisäämään tukemalla muun muassa verkostoitumista, yrityspuistojen syntymistä, klusteroitumista, alueiden ja yritysten erikoistumista sekä kehittämällä alueen tieto- ja kompetenssipohjaa. Maakunnan kyky houkutella resursseja painottuu maakuntaohjelmassa maakunnan ominaisuuksiin liittyviin tekijöihin maakunnan toimijoiden roolin jäädessä vähäisemmälle huomiolle. Maakunnan kehittämisen voidaan nähdä olevan riippuvainen ulkopuolisista investoinneista sekä ICT-alasta ja mobiiliteknologiasta, mutta vastavuoroisesti ohjelmassa tuetaan muun muassa toimialojen monipuolistumista, alueen omiin vahvuuksiin perustuvaa pienimittakaavaista liiketoimintaa ja aluelähtöisiä liiketoimintaideoita. Erityisen painoarvon ohjelmassa saa erilaisten rakenteiden ja tukijärjestelmien kehittäminen, joilla pyritään edistämään hyvinvointia ja ehkäisemään moniongelmaisuutta ja syrjäytymistä ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Maakunnan toimijoiden mielestä maakunnan eri alueiden näkemykset eivät näy maakuntaohjelmassa riittävästi, ja kuntia ja seutukuntia edustavat toimijat haluaisivat osallistua maakuntaohjelman valmisteluun ja vaikuttaa sen sisältöön nykyistä huomattavasti enemmän. Aluekehittämisen näkökulmasta on tärkeää pyrkiä ymmärtämään ja määrittämään alueellisen kilpailukyvyn kompleksista luonnetta, sillä aluetasolla tehtävillä valinnoilla vaikutetaan yksittäisten alueiden tulevaisuuden lisäksi kokonaisten valtioiden ja valtioliittojen, kuten Euroopan unionin, kasvuun ja kehitykseen.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201306011426 |
| Date | 03 June 2013 |
| Creators | Kotavaara, N. (Niina) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Niina Kotavaara, 2013 |
Page generated in 0.0016 seconds