Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä yhdyskuntarakenne on noussut yhdeksi keskeisimmistä kaupunkisuunnittelun ja -politiikan kysymyksistä eri puolilla maailmaa. Suomessa eheyttämisestä käyty keskustelu liittyy oleellisesti lähiöiden täydennysrakentamiseen ja kaupunkiseutujen eriarvoistumisen ehkäisyyn. Täydennysrakentamista on kaavailtu myös yhdeksi ratkaisuksi lähiöiden kasvavan korjausvelan vähentämiseen. Täydennysrakentamiseen liittyy kuitenkin monia käytännön haasteita. Se on usein hidasta ja kallista, eivätkä asukkaat välttämättä koe hyötyvänsä siitä riittävästi. Pääkaupunkiseudun ja kaupunkien keskustojen ulkopuolella ongelmana on usein myös rakennusoikeuden alhainen hinta.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat täydennysrakentamisen toteutumiseen, miten lähiöiden täydennysrakentaminen näyttäytyy Oulun kaupungin kehittämisessä ja mitkä ovat täydennysrakentamisen edellytykset Kaukovainion lähiössä. Työn empiirisenä aineistona ovat tammi–maaliskuussa 2014 tehdyt asiantuntijahaastattelut sekä Oulun kaupungin tuottamat kaupunkisuunnittelua ohjaavat asiakirjat. Haastateltavina oli kaupungin virkamiehiä sekä muita täydennysrakentamisen ja kiinteistöalan asiantuntijoita. Haastatteluaineisto on kerätty osana Oulun yliopiston Arkkitehtuurin tiedekunnan Eheyttämisen edellytykset (EHED)-hanketta. Hanke kuuluu ympäristöministeriön Asuinalueiden kehittämisohjelmaan 2013–2015. Aineisto on analysoitu teoriasidonnaista sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimustulosten mukaan lähiöiden täydennysrakentaminen on keskeisessä asemassa Oulun kaupungin kehittämisessä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on nostettu yhdeksi kaupungin kehittämisen strategisista linjauksista ja täydennysrakentamisen painopiste on siirtymässä lähiöihin. Täydennysrakentamiselle asetetuissa tavoitteissa korostuivat kestävän kehityksen mukainen kaupunkirakenne, olemassa olevan yhdyskunta- ja palvelurakenteen hyödyntäminen sekä asuinympäristön laadun parantaminen. Samankaltaisia tavoitteita on yhdistetty täydennysrakentamiseen myös valtakunnallisissa ohjelmissa ja hankkeissa. Kaukovainiolla täydennysrakentamiselle on tulosten perusteella hyvät edellytykset alueen aiemmin rakentamattomilla reunoilla sekä uudistettavan ostoskeskuksen yhteydessä. Olemassa olevien kortteleiden lisärakentaminen ja siitä saatavien tulojen hyödyntäminen rakennusten peruskorjausten rahoittamisessa puolestaan on huomattavasti hankalampaa. Rakennusoikeuden alhainen hinta asettaa Kaukovainiolla tiukat reunaehdot täydennysrakentamisen suunnittelulle ja toteutukselle. Suurimpina täydennysrakentamisen esteinä nousivat esiin pysäköintipaikkojen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset sekä asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoon liittyvät vaikeudet. Tutkielman tuottamaa tietoa täydennysrakentamisen edellytyksistä voidaan hyödyntää kaupunkien omien täydennysrakentamista koskevien hankkeiden suunnittelussa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201505081495 |
| Date | 11 May 2015 |
| Creators | Hakala, K. (Karri) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Karri Hakala, 2015 |
Page generated in 0.0014 seconds