Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani kuntien valtionosuusjärjestelmän kehitystä. Näkökulmana aiheeseen on hallinnan analytiikka, sillä valtionosuusjärjestelmä voidaan nähdä instituutiona jonka avulla hallintaa harjoitetaan yhteiskunnassa. Oleellinen kysymys on se, mihin tavoitteisiin valtionosuusjärjestelmällä on eri aikakausina pyritty. Lisäksi mielenkiinnon kohteena on tällä hetkellä valmisteltavana oleva valtionosuusjärjestelmän uudistus. Tutkielmassa ennakoidaan, millaisia vaikutuksia tällä uudistuksella voisi olla Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan aluerakenteeseen.
Tutkielmani on osa Oppiva Pohjois-Suomi -hanketta, jonka tavoitteena oli Pohjois-Suomen kehityksen ennakointi. Omassa työssäni hyödynnän tulevaisuudentutkimuksessa yleistä Delfoi-menetelmää, jossa tietty ilmiö asetetaan asiantuntijapaneelin arvioinnin kohteeksi. Asiantuntijoina toimi joukko kuntajohtajia kummastakin maakunnasta. Aineisto kerättiin haastatteluiden ja kyselyiden avulla.
Valtionosuusjärjestelmän avulla on pyritty eri aikakausina erilaisiin tavoitteisiin. Järjestelmä syntyi jo 1800-luvulla, mutta sen merkitys kasvoi huomattavasti 1960-luvulta alkaen hyvinvointivaltion rakentamisen myötä. Keskeinen uudistus oli vuonna 1969 voimaan tullut kantokykyluokitusjärjestelmä. Valtionosuusjärjestelmästä muodostui 1970-luvun kuluessa keskeinen aluepolitiikan väline. Järjestelmä on vaikuttanut oleellisesti nykyisenkaltaisen aluerakenteen kehittymiseen. Laman aikaan 1990-luvun alussa järjestelmä muutettiin laskennalliseksi. Tällä uudistuksella pyrittiin tehokkuuden ja kuntien oman päätäntävallan lisäämiseen. Kulloinkin käytössä olevan valtionosuusjärjestelmätyypin voidaan katsoa olevan yhteydessä hyvinvointivaltion kehitysvaiheeseen. Tällä hetkellä valmisteltavana olevan uudistuksen myötä järjestelmää ollaan kehittämässä yksinkertaisempaan ja tehokkuuteen aiempaakin enemmän kannustavaan suuntaan. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen merkitys tulee kasvamaan.
Asiantuntijapaneelin jäsenet näkevät tämänhetkisessä valtionosuusjärjestelmässä hyviä puolia, mutta kokevat kuitenkin sen uudistamisen tarpeelliseksi. Suhtautuminen ehdotetun uuden järjestelmän linjauksiin on kaksijakoista. Joidenkin uudistusten pelätään voimistavan keskittymiskehitystä, mutta toisaalta moniin ehdotuksiin suhtaudutaan toiveikkaasti. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan syrjäseutujen tulevaisuudesta ollaan huolissaan. Kuntajohtajat pitävät todennäköisimpänä tulevaisuuden skenaariota, jossa syrjäseutujen kunnat ovat jatkossa aiempaakin ahtaammalla ja kuntaliitokset ovat välttämättömiä. Perustuslakiin kirjattujen tavoitteiden ja Suomessa vahvasti edelleen vaikuttavan hyvinvointivaltioideologian vuoksi on kuitenkin todennäköistä, että maaseutukuntien palvelut pyritään myös uudessa järjestelmässä turvaamaan kohtuullisesti ja alueiden välisiä eroja halutaan edelleen tasata. Se, millaisiksi uuden järjestelmän olosuhdekriteerit lopulta muotoutuvat, on ratkaisevaa monen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnan kannalta.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201312041965 |
| Date | 05 December 2013 |
| Creators | Raunio, J. (Jaakko) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Jaakko Raunio, 2013 |
Page generated in 0.0176 seconds