Tässä tutkielmassa tarkastellaan ylikiiminkiläisten alueellista identiteettiä. Ylikiiminki oli aiemmin itsenäinen kunta, joka teki kuntaliitoksen Oulun kaupungin kanssa vuonna 2009. Alueellisen identiteetin tutkiminen kuntaliitosten yhteydessä on hyvin ajankohtainen aihe Suomessa, koska liitosten määrä on kasvanut suuresti 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Alueellinen identiteetti ei säily jatkuvasti samanlaisena. Kuntaliitoksissa identiteetti voi muuttua, kun sen perustana ollut alue vaihtuu toiseksi. Tutkimuskysymykset tässä tutkielmassa ovat seuraavat: 1) Samaistuvatko ylikiiminkiläiset uuteen kotikuntaansa Ouluun vai vanhaan kotikuntaansa Ylikiiminkiin? 2) Kokevatko ylikiiminkiläiset itsensä ensisijaisesti jonkin kunnan vai kylän asukkaaksi? 3) Millaisten mekanismien kautta paikallisuutta tuotetaan?
Työ on laadullinen tutkimus ja aineistona toimivat neljä fokusryhmähaastattelua, joissa on yhtensä 16 osallistujaa. Haastateltavat on kerätty kyläyhdistyksien avulla neljästä kylästä, jotka ovat Hiltukylä, Vesala, Ylivuotto ja Jolos. Analyysimenetelminä tässä tutkimuksessa ovat sisällönanalyysi ja teemoittelu. Vastaukset on ryhmitelty viiden pääteeman alle ja tulokset esitellään teemoittain ryhmä kerrallaan.
Vaikka kotikunta muuttuu, ihmisten asuinympäristö ei kuntaliitoksessa muutu. Ylikiiminkiläiset asuvat edelleen pääosin maaseudulla. Vanhat yhteisöt eivät myöskään välttämättä katoa ja arki niissä jatkuu samanlaisena kuin ennenkin. Suurin osa haastatelluista henkilöistä kokee yhä samaistuvansa Ylikiiminkiin eikä Ouluun. Vastaajat näkevät Ylikiimingin ja Oulun välillä selvän kaupunki-maaseutu eron. Useimmissa ryhmissä samaistutaan enemmän ylikiiminkiläiseksi kuin oman kylän jäseneksi. Kylien merkityksen nähdään kuitenkin kasvaneen ja kyläyhdistykset ovat yksi tapa ylläpitää paikallisuutta. Paikallisuutta tuotetaan tulosten mukaan ylläpitämällä perinteitä ja siirtämällä tietoa historiasta uusille sukupolville. Monien vastaajien mielestä maailman muuttuessa on tarpeellista, että hallinnolliset yksiköt muuttuvat suuremmiksi. He kuitenkin toivovat, että ylikiiminkiläisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisina niin kantaoululaisten kuin muidenkin monikuntaliitoksessa mukana olleiden alueiden asukkaiden kanssa.
Yhtenäisen Uuden Oulun rakentaminen on hidas prosessi. Kaupungin toiminnan kannalta olisi hyvä, että nykyiset oululaiset tuntisivat yhteenkuuluvuutta. Yksi mahdollisuus olisi, että oululaisuudesta voisi tulla uusi alueellisen identiteetin taso. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista nähdä, millaisia tuloksia vastaavanlainen tutkimus koko uuden Oulun alueella antaisi. Toinen mielenkiintoinen kysymys on, millainen on ylikiiminkiläisten lasten ja nuorten alueellinen identiteetti.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201502261122 |
| Date | 26 February 2015 |
| Creators | Koisti, S. (Sini) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Sini Koisti, 2015 |
Page generated in 0.0097 seconds