Kaupunkiluonnon hallinnoinnissa luonto nähdään usein hyvin yksipuolisesti teknisenä, luokituksille ja taloudelliselle hyödylle alisteisena kohteena. Tutkielmassa pyrin tasapainottamaan tätä rationaalista ja taloudellista ilmapiiriä tarkastelemalla erilaisia kaupunkiluonnon määrittelyn ja arvottamisen tapoja sekä sisällyttämällä keskusteluun esteettisiä ja tunneperäisiä näkökulmia. Kaupunkiluonto on haastava käsite, sillä kaupunki (tai kulttuuri) ja luonto nähdään varsin usein toisistaan erillisinä. Haastan dualistisen käsityksen viime aikaisen tutkimuksen perusteella, ja lähestyn kaupunkiluonnon ympäristöjä kulttuurin ja luonnon hybrideinä. Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna luonto on sekä diskursiivinen käsite että esteettinen, henkilökohtainen kokemus. Nämä kaksi ulottuvuutta ovat keskeisiä, kun puhutaan kaupunkisuunnittelussa usein esillä olevista tietokäsityksistä: instituutioiden teknisestä tiedosta sekä kansalaisten kokemuksellisesta tiedosta.
Tapaustutkimuksenani on Oulussa sijaitseva lähivirkistysalue Hietasaari, jossa kaupunkirakentamine on herättänyt keskustelua etenkin alueelle suunnitellun huvipuiston vuoksi. Hanketta vastustamaan on esimerkiksi muodostunut kansalaisten Hietasaari-liike, joka argumentoi luonnontilaisen Hietasaaren puolesta. Tarkastelen sekä hallinnollista että kaupunkilaisten näkökulmaa kiistaan. Keväällä 2016 kerätty aineisto koostuu nettifoorumikeskusteluista, asemakaavoitukset julkisesta tekstistä sekä kahdesta fokusryhmähaastattelusta, joista toinen syventää huvipuistovastustuksen ja toinen hallinnon näkökulmaa. Analyysimenetelmänä on makrotason diskurssianalyysi, jonka avulla voidaan tarkastella puheessa muodostuvia maailmankuvia sekä tilannekohtaisia merkityksiä.
Tulosten perusteella Hietasaaren kaupunkiluonnon määrittelyyn ja arvottamiseen vaikuttavat painotuserot 1) kokemuksellisen ja teknisen tiedon sekä 2) luontoa ja kaupunkia korostavan asennoitumisen välillä. Keskeisiksi näkökulmiksi nousivat kokemukselliseen tietokäsitykseen liittyvät luonnonestetiikka ja urbaani estetiikka sekä tekniseen tietokäsitykseen liittyvät ekologia sekä resurssinäkökulma. Myös modernille ajattelulle ominainen dualistinen luontokäsitys oli haaste luonnon määrittämiselle, ja aineistoissa ristesivät erilaiset koskematonta sekä kulttuurista luontoa korostavat arvot. Lopputuloksena voidaan todeta, että Hietasaaren kiistassa on esillä useita keskenään ristiriitaisia arvolähtökohtia sekä toimijaryhmien sisällä että välillä, ja näkökulmien painottuminen mukailee aiempia tutkimuksia. Johtopäätökset kannustavat haastamaan talouskeskeisen ympäristönäkemyksen sekä kansalaisen ja suunnittelijan väliset vakiintuneet positiot. Tutkimuksella osallistun näin poliittisen ekologian laajempaan tavoitteeseen moniulotteisemmasta luontokäsityksestä ympäristöongelmien tarkastelussa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201808182641 |
| Date | 04 September 2018 |
| Creators | Litola, K. (Katriina) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Katriina Litola, 2018 |
Page generated in 0.0089 seconds