Uuden aluepolitiikan aikana maaseudun hallinta on siirtynyt yhä enemmän paikalliselle tasolle. Tässä työssä tarkastellaan paikallisen tason aluekehitystä ja asukkaiden osallisuutta kunnan kehittämiseen Lappajärven Itäkylässä. Tutkielmassa selvitetään, miten Itäkylä ja kylän asukkaat otetaan huomioon kunnan strategisessa kehittämisessä ja miten tämä näkyy strategisen kehittämisen dokumenteissa, kuten maaseutu- ja kuntastrategioissa. Hanketyö on nykyään vahvasti osa maaseutupolitiikkaa sekä maaseutualueiden kehittämistä ja tutkielmassa käsitelläänkin maaseutukylän asukkaiden osallistumista hankkeisiin ja tätä kautta kunnan kehittämiseen. Erityisesti tutkielman keskiössä on, miten kylä ja siellä tapahtuva toiminta ovat osa kunnan kehittämistä ja miten nämä kylätoimijat, kyläläiset itse kokevat osallisuutensa kunnan kehittämisessä ja samalla osana maaseutupolitiikkaa.
Työn empiirisenä aineistona ovat huhti-toukokuussa 2013 Itäkylän asukkaille tehty kysely, Itäkylän asukkaiden, itäkyläläisen vapaa-ajan asukkaan, Itäkylän kuntapoliitikkojen ja Lappajärven kunnan työntekijöiden teemahaastattelut sekä kunta-, alue- ja maaseutustrategioiden sisällönanalyysit.
Tutkimustulosten mukaan Itäkylän kyläyhdistyksen toimijat ja kyläläiset eivät koe olevansa suoraan osallisina Lappajärven kunnan kehittämisessä. Tutkielmassa nousee esille se, että kehittämisen tulee lähteä asukkaiden omasta aktiivisuudesta ja halusta. Luottamushenkilöt ovat avainasemassa Itäkylän ja kylätoiminnan viemisessä osaksi kunnan kehittämistä. Itäkylän asukkaat ovat siis osaltaan luottamushenkilöidensä kautta osana Lappajärven kunnan kehittämistä. Henkilökohtaiset kontaktit oman kylän luottamushenkilöihin sekä aktiivisiin toimijoihin lisäävät kyläläisten osallisuutta kunnan kehittämiseen välillisesti. Myös kylässä toteutettavat hankkeet nähdään tulosten perusteella konkreettisina välineinä osallistua kunnan kehittämiseen. Hanketoiminta sitoo paikalliset toimijat osaksi maaseudun kehittämisen verkostoja, diskursseja ja hallinnollisia käytäntöjä. Kylien hanketoimintaa on pidetty esimerkkinä paikkaperustaisesta, alhaalta ylöspäin suuntautuvasta kehittämistoiminnasta, mutta todellisuudessa malli ei ole niin yksinkertainen, vaan kehittämistä ohjaavat sekä alhaalta ylöspäin suuntaava toimintamalli että ylhäältä alaspäin tulevat teemat ja suuntaukset.
Kylähankkeet liittyvät laajemmin koko maaseudun kehittämiseen. Toteutuakseen ja onnistuakseen hankkeet tarvitsevat tekijöitä, aktiivista toimijuutta ja sosiaalista pääomaa. Kylässä viihtyminen, halu kehittää kylää, sosiaaliset suhteet, kyläaseman vahvistaminen sekä yhdessä tekeminen ovat asukkaiden motiiveja kylän kehittämisessä. Nämä mainitut motiivit linkittyvät paikallisidentiteettiin, joka vaikuttaa paikkaperustaisen kehittämisen taustalla.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201405231471 |
| Date | 26 May 2014 |
| Creators | Juntunen, V. (Veera) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Veera Juntunen, 2014 |
Page generated in 0.0129 seconds