Viimeisten vuosikymmenien aikana yliopistot on mielletty entistä kiinteämmäksi osaksi yhteiskuntaamme, ja samalla myös yliopistoille on asetettu tavoitteeksi toimia vuorovaikutuksellisessa suhteessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Opiskelijavirtauksia pidetään tärkeinä korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ilmentäjinä, ja tässä tutkielmassa on pyritty syventämään ymmärrystä korkeakoulujen alueellisesta vaikuttavuudesta tarkastelemalla korkeakouluopiskelijoiden lähtöalueita osana yhteiskunnallisia ja alueellisia muutoksia.
Tutkielmassa tarkasteltiin pidemmän aikavälin kehitystä eli sitä, miten korkeakoulujen alueellinen vaikuttavuus on muuttunut 1980-luvulta 2010-luvulle. Tavoitteena oli luoda kokonaiskuva siitä, miten valtiotilassa tapahtuneet poliittiset toimenpiteet ja väestörakenteen muutokset ovat kytkeytyneet korkeakoulujen alueelliseen vaikuttavuuteen eri aikoina. Tutkielman empiirisessä osassa selvitettiin, mistä Oulun yliopistoon hyväksytyt opiskelijat ovat kotoisin, sekä ovatko nämä alueet muuttuneet vuosien 1981–2015 aikana. Tuloksia verrattiin myös Suomen alueelliseen väestönkehitykseen. Tutkimusaineisto käsitti Oulun yliopiston tietohallinnon koostamat tiedot kaikista vuosina 1981–2015 Oulun yliopistoon hyväksytyistä opiskelijoista. Tutkielman metodinen painotus on kvantitatiivinen ja kartografinen, ja tulosten analysoinnissa käytettiin sekä SPSS- että ArcGIS-paikkatieto-ohjelmistoa. Tulosten tarkastelu on pääosin kuvailevaa, mutta karttojen ja kuvaajien viestin vahvistamiseksi on käytetty myös tilastollisia menetelmiä kuten χ²-testiä, Gini-kerrointa, keskihajontaa sekä korrelaatioanalyysia.
Oulun yliopisto profiloituu opiskelijarekrytoinnin perusteella Pohjois-Suomen yliopistoksi, sillä Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Lapista on kotoisin lähes kolme neljästä kaikista Oulun yliopistoon hyväksytyistä opiskelijoista. Rekrytointi on kuitenkin vuosien mittaan painottunut yhä selkeämmin suurimpiin kasvukeskuksiin kiihtyvällä tahdilla kaupungistuvassa Suomessa. Yliopiston vaikutusalue on lisäksi laajentunut lähialueilta selkeästi valtakunnallisemmaksi. Vielä hajautetun hyvinvointivaltion aikana 1980- ja 1990-luvuilla yliopiston vaikuttavuus painottui lähialueisiin eli Pohjois-Suomeen, mutta vuosituhannen jälkeen rekrytointialue on sirpaloitunut tasaisemmin kattamaan koko Suomen.
Tutkielmassa havaittiin, että alue- ja väestörakenteellisten muutosten lisäksi myös yhteiskunnalliset ideologiat ja vaikutteet näkyvät Oulun yliopiston niin sisäisissä toiminnoissa kuin myös tilallisinakin ilmentyminä. Oulun yliopiston rekrytointialueen muutoksilla on selkeä yhteys Suomen alue- ja väestörakenteiden kehitykseen, sillä yliopiston opiskelijarekrytointi on keskittynyt suurimpiin kaupunkeihin ja vähentynyt muuttotappiollisesta Itä-Suomesta. Korkeakoulujen rekrytointialueet ilmentävät siten omalta osaltaan valtiotilassa tapahtuvia niin yhteiskunnallisia kuin alueellisiakin muutoksia. Myös yhteiskunnalliset yhdentymis- ja tehokkuusvaateet ovat heijastuneet Oulun yliopiston sisäisissä ja rakenteellisissa toiminnoissa, joista esimerkkinä ovat tiivistyvä yhteistyö Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa sekä Kajaanin opettajakoulutusyksikön lakkautus.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201805312238 |
| Date | 01 June 2018 |
| Creators | Kivelä, O. (Outi) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Outi Kivelä, 2018 |
Page generated in 0.0044 seconds