Tarkastelen tässä tutkimuksessa Helsingin pörssin suurten (Large Cap) ja keskisuurten (Mid Cap) listayhtiöiden ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmiä palkka- ja palkkioselvitysten kautta. Listayhtiöiden on tehtävä vuosittain palkka- ja palkkioselvitys, joka perustuu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suositukseen 47. Hallinnointikoodi on elinkeinoelämän itsesääntelyjärjestelmä, jota suomalaiset listayhtiöt ovat sitoutuneet noudattamaan. Päätutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) missä määrin Helsingin pörssin suuret ja keskisuuret listayhtiöt noudattivat vuonna 2013 listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksia hyvästä hallinnoinnista ja avoimuudesta raportoidessaan ylimmän johdon palkoista ja palkkioista, sekä 2) miten Helsingin pörssin suurten ja keskisuurten listayhtiöiden ylimmän johdon palkitseminen erosi toisistaan vuonna 2013.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on käytetty päämies-agenttiteoriaa. Klassinen esimerkki päämies-agenttiongelmasta on yrityksen omistajien ja toimivan johdon välinen suhde. Olen pyrkinyt muodostamaan monipuolisen ja kattavan lähdeaineiston pohjalta mahdollisimman perusteellisen ja objektiivisen kokonaiskuvan aiheesta. Tutkimukseni empiirisessä osiossa analysoin 66 Helsingin pörssin listayhtiön palkka- ja palkkioselvitykset vuodelta 2013. Aineisto koostuu 29:stä Large Cap ja 37:stä Mid Cap -yhtiöstä. Mukana ovat kaikki Helsingin pörssissä vuonna 2013 toimineet suuret ja keskisuuret listayhtiöt. Peilaan yritysten palkka- ja palkkioselvitysten tietoja listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksiin kuudessa pääkohdassa: 1) palkitsemisen raportoinnin avoimuus, 2) hallituksen palkitseminen, 3) toimitusjohtajan palkitseminen, 4) mahdollisen hallintoneuvoston palkitseminen, 5) palkitsemisen päätöksentekojärjestys sekä 6) palkitsemisen perusteet.
Kaiken kaikkiaan Helsingin pörssin suurten ja keskisuurten listayhtiöiden palkitseminen oli vuonna 2013 läpinäkyvää, strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin perustuvaa sekä pitkän aikavälin omistaja-arvon kasvattamista tukevaa. Vaikka tarkastelussa olleiden yhtiöiden palkitsemisesta syntyy tutkimuksen perusteella kattava kuva, ei hallinnointikoodin suosituksen 47 edellyttämiä tietoja aina ole esitetty tavalla, joka edistää tiedon avoimuutta ja vertaamista yhtiöiden välillä. Yhtiöiden palkitsemiskäytäntöjen raportoinnissa oli havaittavissa yksittäisiä puutteita. Suurista yrityksistä yli 80 prosenttia ja keskisuurista yhtiöistä kaksi kolmasosaa oli tehnyt erillisen palkka- ja palkkioselvityksen. Lähes kaksi kolmesta Large Cap -yhtiöistä maksoi toimitusjohtajalleen osakepalkkioita. Mid Cap -yhtiöistä osakepalkkioita maksoi noin kolmannes. Optiojärjestelmien käyttö palkitsemisinstrumenttina on vähenemässä. Noin neljäsosassa tarkastelluista yrityksistä oli käytössä optiojärjestelmä, mutta usea yritys ilmoitti luopuneensa niistä. Tutkimuksen perusteella hallitusten palkitsemisvaliokuntien käyttö on yleistynyt: noin 90 prosentissa suurista yhtiöistä on hallituksen alaisuudessa toimiva palkitsemisvaliokunta. Lisäeläkkeiden käyttö ylimmän johdon palkitsemisinstrumenttina on myös yleistynyt. Suurten yritysten toimitusjohtajien kokonaiskompensaation mediaani oli 57,3 prosenttia suurempi kuin keskisuurten yhtiöiden toimitusjohtajilla.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201501291047 |
| Date | 02 February 2015 |
| Creators | Korhonen, A. (Antti) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Antti Korhonen, 2015 |
Page generated in 0.0162 seconds