Vuonna 2008 alkanut maailmantalouden laskusuhdanne on ajanut valtioita ja yrityksiä talousvaikeuksiin. Suomessakin laskusuhdanne näkyy, eikä täälläkään olla vältytty ongelmilta. Puhutaan paljon Suomen valtion velkaantumisesta ja siitä kuinka tämä velkaantuminen saataisiin taitettua. Keskustelua aiheen ympärillä on käyty paljon, mutta keinoista velkaantumisen taittamiseksi ei olla päästy yksimielisyyteen. Ilman talouskasvua Suomen tilannetta pidetään kuitenkin yleisesti vaikeana.
Nykyään kasvua ja hyvinvointia ei synny enää pelkästään Nokian kaltaisista suuryrityksistä, jotka maksoivat miljardiluokan verotuloja Suomeen. Suomeen on alkanut syntyä Nokian jälkimainingeissa lukuisia pieniä yrityksiä erityisesti IT -alalle. Osasta näistä yrityksistä on tullut niin sanottuja startup-yrityksiä eli pieniä kasvuyrityksiä. Nämä startup-yritykset ovatkin alkaneet toimia taloutta piristävänä tekijänä ja työllistävät jo monessa kunnassa saman verran työntekijöitä kuin Nokia parhaimpina vuosinaan. Ohessa ne ovat alkaneet houkutella ulkomaista pääomaa Suomeen.
Yrittäjyydellä ja nimenomaisesti kasvuyrittäjyydellä on suuri rooli talouskasvun, työpaikkojen ja hyvinvoinnin luonnissa. Kehitys ja kasvu ovat nimittäin resursseja monelle meidän tarvitsemallemme asialle. Erityisesti näin globaalin taloudellisen taantuman aikana minua kiinnostaa tutkia yrittäjien kasvuhaluttomuuden syitä. Kun nämä syyt ovat selvillä, voidaan mahdollisesti löytää keinoja ehkäistä kasvuhaluttomuutta aiheuttavia tekijöitä.
Kasvuhaluttomuuden ehkäisemiseksi ensin tunnistaa kasvun tekijät eli mitkä asiat kasvun luomiseen vaikuttavat. Tämän jälkeen pystytään ymmärtämään itse kasvuhaluttomuuden muodostumista ja lopulta mahdollisesti jopa ehkäisemään sitä. Kasvuhaluttomuuden ehkäisy on tärkeää, sillä suuri osa yrittäjistä näkee nykytilan säilyttämisen kasvua parempana vaihtoehtona. Tämä yhdistettynä siihen kuinka merkityksellisiä yrittäjät ovat yhteiskunnalle tekee aiheesta huomattavan tärkeän kansantalouden kannalta.
Tämän tutkimuksen tavoite on selvittää yrittäjien kasvuhaluttomuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen puitteissa ei esitetä ratkaisuja kasvuhaluttomuuden vähentämiseksi, vaan tämä tutkimus selvittää sekä kokoaa kasvuhaluttomuuteen vaikuttavia tekijöitä ja toimii pohjana mahdollisille jatkotutkimuksille aiheesta.
Kasvuhalun voidaan katsoa muodostuvan ulkoisista sekä sisäisistä tekijöistä, jotka voidaan vielä jakaa yrittäjän tahtotilaan, kykyyn kasvaa sekä kasvumahdollisuuksiin. Kasvuhalu on monimutkainen käsite ja se koostuu moninaisista tekijöistä, eikä siten ole kovinkaan yksinkertaisesti tarkasteltava asia. Kasvuhaluttomuutta puolestaan ilmenee tilanteissa, joissa jokin tekijä vaikuttaa kasvuhaluun laskevasti tai mikäli jokin kasvun olennaisista tekijöistä tahtotila, kyky tai mahdollisuudet puuttuu kokonaan tai sitä ei kyetä havaitsemaan (vrt. mahdollisuudet).
Tämän tutkimuksen perusteella yrittäjän kasvuhalu kerrostuu tahtotilasta, kyvystä sekä mahdollisuuksista. Ulkoreunalla sijaitsevat mahdollisuudet, jotka asettavat yrittäjän kasvulle rajat. Ilman mahdollisuuksia tai mikäli mahdollisuuksia ei tunnisteta, ei voi syntyä kasvua, eikä siten kasvuhalua. Seuraavana kerroksena voidaan nähdä yrittäjän ja hänen yrityksensä sisäinen kyvykkyys kasvaa. Kyky on laaja käsite, joka voidaan käsittää niin kyvyksi havaita mahdollisuuksia sekä osaamiseksi hyödyntää niitä. Kasvuhalun muodostumisen kannalta olennaisin tekijä on kuitenkin yrittäjän henkinen tahtotila. Ilman yrittäjän lähtökohtaista kasvuhalua ei kasvua synny. Voidaankin todeta, että yrittäjä itse on usein kasvun ensimmäinen este.
Yrittäjän kasvuhaluttomuus ei siis muodostu lähtökohtaisesti vain sisäisistä tekijöistä, vaan useista sisäisten ja ulkoisten tekijöiden summasta. Tutkimuksen perusteella kummallakin näistä tekijöistä on merkittävä rooli kasvuhalun ja haluttomuuden muodostumisessa.
Kontingenssiteorian mukainen yrittäjän roolin muutos yrityksen johtajana liiketoiminnan kasvaessa ei tämän tutkimuksen puitteissa itse asiassa tullut esille merkittävänä kasvuhaluttomuutta lisäävänä tekijänä. Merkittävämmiksi asiaksi nousi itse asiassa yrittäjän lähtökohtainen asenne yrittäjäksi ryhtyessä. Mikäli yrittäjä on perustanut yrityksensä sillä ajatuksella, että haluaa luoda siitä kasvuyrityksen, on kasvuhalu yleisesti ottaen suurta mahdollisista johtajan roolin muutoksista huolimatta. Mikäli taas yritys on perustettu vain tuomaan tasaisen varmaa toimeentuloa yrittäjälle, on kasvuhalu lähtökohtaisesti pienempää. Johtajan roolin muutoksen vaikutus kasvuhaluun on ainakin tämän tutkimuksen perusteella epäolennainen tekijä verrattuna yrittäjän lähtökohtaiseen kasvuhaluun.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201605181799 |
| Date | 26 May 2016 |
| Creators | Numminen, N. (Nico) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/bachelorThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Nico Numminen, 2016 |
Page generated in 0.0077 seconds