Return to search

”Jos löytyis joku juttu, mis kaikki vois olla riittävän voittajia”:ympäristöjärjestöjen näkökulma Lapin ympäristönmuutokseen kulttuurisen riskiteorian kautta

Globaalit ympäristöhaasteet kuten ilmastonmuutos ja maankäyttökysymykset vaikuttavat arktisten yhteisöjen elämään. Murroskautta hyötyineen ja haittoineen eletään myös pohjoisessa Suomessa, jossa keskeisiä elinkeinoja ovat alkutuotanto, kaivos- ja metsäteollisuus ja matkailu. Ympäristönmuutokseen liittyviin riskeihin suhtaudutaan vaihtelevasti paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Merkittävänä osapuolena riskikäsitysten verkossa toimivat suomalaiset ympäristöjärjestöt.

Tutkielma on osa Primary Industries and Transformational Change (PITCH) -tutkimushanketta. Olen selvittänyt, millaisia riskejä Luonto-Liiton, Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF:n näkökulmasta Lapin ympäristönmuutokseen liittyy ja miten riskeihin tulisi varautua. Olen analysoinut ympäristöjärjestöjen riskien ymmärtämistä ja toimintaa Mary Douglasin kulttuurisen riskiteorian kautta. Teorian mukaan ympäristöjärjestöt kritisoivat yhteiskunnassa vallitsevia markkinavoimia ja päätöksentekojärjestelmää luonnonsuojelullisen ideologiansa ja riskikäsitystensä lähtökohdista. Olen tuonut teoriaan uuden näkökulman esittämällä, että ympäristöjärjestöt voivat kritiikin lisäksi tuoda eri osapuolia yhteen eli toimia rajaorganisaatioina.

Tutkielmani on etnografinen. Olen haastatellut viittä ympäristöjärjestöjen edustajaa. Haastatteluissa käytin skenaarioharjoitetta, jossa informantit arvioivat mahdollisia tulevaisuudenkuvia Lapista. Lisäksi olen analysoinut järjestöjen lehtiä vuodelta 2016 ja alkuvuodelta 2017.

Järjestöjen mukaan keskeiset riskit Lapissa ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjoisiin lajeihin, petoeläinpolitiikka, poroelinkeinon ylilaidunnus ja toisaalta elinkeinon kohtaamat ongelmat sekä luonnon teollisen hyödyntämisen ympäristövaikutukset. Järjestöt kritisoivat vallitsevaa päätöksentekojärjestelmää ja luonnon resurssikäyttöä. Riskikäsitystensä, ideologiansa ja kritiikkinsä takia järjestöt voidaan määritellä yhteiskuntakriittisiksi ryhmiksi. Järjestöjen toiminta tässä kontekstissa on kuitenkin omaleimaista, koska ne toimivat rajaorganisaatioina suuren yleisön ja tieteen, julkisen sektorin ja tieteen sekä yksityisen sektorin ja tieteen välillä. Ne välittävät tutkimustietoa päättäjille, yrityksille ja suurelle yleisölle. Samalla ne haastavat kulttuurista ymmärrystä ympäristöriskeistä ja pyrkivät uudelleen määrittämään sitä, miten riskeihin yhteiskunnassa varaudutaan ja reagoidaan.

Tutkielmani osoittaa, että ympäristöjärjestöjen asema on vahvistunut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana Suomessa. Siksi on syytä kiinnittää huomiota siihen, millaista tutkimustietoa järjestöt eri tahoille välittävät ja otetaanko esimerkiksi paikallisyhteisöjen näkökulmat ympäristöriskeihin varautumisessa huomioon. Järjestöt hakevat ratkaisuja ympäristöriskeihin markkina- ja päätöksentekomekanismeista. Lisäksi ekologisuus on yleistynyt enenevissä määrin yritystoiminnassa ja päätöksenteossa. Voikin pohtia, lähentyvätkö suomalaiset ympäristöjärjestöt, suuri yleisö ja yksityinen ja julkinen sektori sen myötä riskikäsityksissään toisiaan. / Global environmental challenges such as climate change and land use policies affect the lives of arctic communities. These changes, along with their benefits and disadvantages, also take place in Northern Finland where primary industries, mining, forestry, and tourism are central sources of livelihood. Risk perceptions on environmental change vary on local, national, and international levels. Finnish environmental organizations have a significant role in this network of risks.

This thesis is a part of Primary Industries and Transformational Change (PITCH) research project. In this thesis, I have studied what kind of risks do The Finnish Nature League, The Finnish Association for Nature Conversation and WWF associate with environmental change in Lapland and how the risks should be prepared for. I have analyzed environmental organizations’ risk perceptions and actions through Mary Douglas’ cultural theory of risk. In the theory, it’s claimed that through their nature conservation ideology and risk perceptions, environmental organizations criticize decision-making and market forces. I have developed the theory by claiming that, in addition to their criticism, environmental organizations can link different stakeholders together, in other words work as boundary organizations.

This study is ethnographic. I have interviewed five representatives of environmental organizations. In the interviews I used a scenario exercise in which my informants evaluated scenarios of future Lapland. In addition, I have analyzed the organizations’ journals from 2016 and the beginning of 2017.

According to the organizations, the main risks in Lapland are the effects that climate change has on northern species, predator policies, the struggles of reindeer husbandry and its overgrazing problem, and the impacts of industrial land use. The organizations criticize decision-making policies and the use of natural resources. Based on their risk perceptions, ideology, and criticism, the organizations can be defined as groups that are critical towards society. However, the organizations’ actions in this context are unique because they work as boundary organizations between the general public and science, the public sector and science, and the private sector and science. They transmit scientific knowledge to decision-makers, companies, and the general public. At the same time, they challenge the cultural risk perceptions in Finland and try to redefine how the society reacts to and prepares for the risks.

The organizations seek solutions to environmental problems from the mechanism of market forces and decision-making practices. Also, ecological business and decision-making have increased in recent decades. There is cause for consideration if the environmental organizations, the general public, and private and public sectors are moving towards each other in their risk perceptions. My research shows that in recent decades environmental organizations have become more and more influential in Finland. That’s why it’s important to pay attention to what kind of scientific knowledge the organizations transmit and whether for example local communities’ viewpoints are being considered when preparing for environmental risks.

Identiferoai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201802081174
Date08 February 2018
CreatorsPartanen, M. (Mari)
PublisherUniversity of Oulu
Source SetsUniversity of Oulu
LanguageFinnish
Detected LanguageFinnish
Typeinfo:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion
Formatapplication/pdf
Rightsinfo:eu-repo/semantics/openAccess, © Mari Partanen, 2018

Page generated in 0.4724 seconds