Tutkielma käsittelee maahanmuuttajien osallistumista paikallispolitiikkaan ja vapaan pääsyn paikkoihin Oulussa ja sen vaikutusta maahanmuuttajan kotiutumiseen. Aihetta on aikaisemmin tutkittu Suomessa lähinnä sosiologisista näkökulmista ja kansainvälisestikin antropologinen tutkimus maahanmuuttajien poliittisesta toimijuudesta on vähäistä. Maahanmuuton lisääntyessä aiheen tutkiminen on ajankohtaista.
Keskeisiä teoreettisia käsitteitä tutkielmassa ovat valta, demokratia sekä integraatio, joita käsitellään työssä antropologisesta näkökulmasta. Tärkeä teoreettinen työkalu työssä on myös maahanmuuttajan käsittäminen poliittisena toimijana. Osallistumalla poliittiseen prosessiin toimija toteuttaa toimintaa subjektiivisesti, hyödyntäen omia henkilökohtaisia kokemuksiaan ja kykyjään, sen sijaan, että hän olisi poliittisten toimintojen kohde, objekti.
Tutkielman aineisto on kerätty laadullisen tutkimuksen menetelmillä, osallistuvalla havainnoinnilla ja haastatteluja tekemällä. Osallistuvaa havainnointia tein Oulun suuralueilla pidettävien yhteistyöryhmien kokouksissa, erilaisissa tapahtumissa ja erään Oulun asukastuvan maahanmuuttajille suunnatulla kielikurssilla. Teemahaastatteluja pidin kymmenen, joista osan pidin maahanmuuttajille ja osan kaupungin päätöksentekoelimiin kuuluville henkilöille, kuten kaupunginvaltuutetuille ja virkamiehille.
Tutkimusaineiston perusteella Oulussa asuvat maahanmuuttajat osallistuvat paikalliseen politiikkaan vaihtelevasti. Osalla poliittinen toimijuus oli elämäntapa ja toiset eivät osallistuneet politiikkaan aktiivisesti. Ongelmalliseksi koettiin sekä maahanmuuttajien että päättäjien välinen informaation kulku. Tiedonsaannin lisäksi osallistumista ohjaa yksilön persoonallisuus ja hänen henkilökohtaiset mielenkiinnon kohteensa — kaikki eivät pitäneet politiikkaa itselleen mielekkäänä vaikuttamiskeinona. Lisäksi luottamusta söi kokemus siitä, että päättäjien toimintaan ei juuri voi kansalaisena vaikuttaa. Valtaväestön ja yhteiskunnan kannustavan ilmapiirin avulla voidaan kuitenkin luoda osallisuutta maahanmuuttajien parissa. Nykyinen kotouttamispolitiikka jättää parantamisen varaa osallistumisen suhteen, vaikka sen vaikutukset kotiutumiseen koettiin haastateltavien mukaan myönteisinä.
Tulevaisuudessa aiheesta olisi hyvä tehdä lisää tutkimusta antropologian saralta. Tutkimusaluetta voisi laajentaa esimerkiksi järjestöihin, opiskelijapolitiikkaan tai valtakunnalliseen politiikkaan.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201504161403 |
| Date | 20 April 2015 |
| Creators | Nättilä, H. (Hilla) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Hilla Nättilä, 2015 |
Page generated in 0.0021 seconds