Viime vuosikymmenen aikana mobiilisovelluksista on tullut arkipäiväinen palvelu kuluttajille ja merkittävä liiketoiminta yrityksille. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehitys on mahdollistanut täysin uuden liiketoimintamahdollisuuden mobiilisovelluksien osalta. Nykyään suurin osa tarjolla olevista mobiilisovelluksista on ilmaisia. Mobiilisovellusten ilmaisuus houkuttelee kuluttajia lataamaan ja kokeilemaan sovelluksia. Puolestaan yritysten tavoitteena on eri ansaintalogiikkojen avulla saada freemium-liiketoimintamalliin perustuvat mobiilisovellukset tuottamaan.
Tässä tutkimuksessa päätavoitteena on selvittää, millainen on freemium-liiketoimintamalli mobiilisovelluskontekstissa. Vastauksia tutkimuksen päätutkimuskysymykseen etsitään tarkastelemalla freemium-liiketoimintamallin elementtejä, liiketoiminnassa mukana olevia avaintoimijoita ja eroja freemium-tyyppisten viihde- ja hyötysovellusten liiketoimintamalleissa. Vaikka liiketoimintamalleja on tutkittu paljon ja aiheesta on käyty keskustelua laajasti viime vuosikymmenien aikana, ei tutkijoilla ole yksimielistä näkemystä siitä, mikä on freemium-liiketoimintamalli ja mistä elementeistä se koostuu. Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostettu Osterwalderin ja Pigneurin liiketoimintamallikaaviota apuna käyttäen. Tutkimuksen empiria on luonteeltaan laadullinen, ja aineisto on kerätty haastattelemalla neljää mobiilisovellusten toimialalla olevaa yritystä.
Tämän tutkimuksen tuloksista ilmenee selvästi, että mobiilisovelluksen ekosysteemin keskiössä on mobiilialusta, johon kehittäjät kehittävät mobiilisovelluksia. Mobiilisovelluskauppa toimii tärkeimpänä mobiilisovellusten jakelukanavana. Ekosysteemin välillä vallitsee verkostovaikutus, joka hyödyttää sidosryhmiä eri tavalla. Mitä enemmän käyttäjiä on käyttöjärjestelmällä, sovelluskaupalla tai laitteella, sitä houkuttelevampana sovellusten kehittäjät kokevat myös samaisen alustan, laitteen tai sovelluskaupan. Tämän tutkimuksen tuloksissa korostui, kuinka tärkeää mobiilisovelluskaupassa on saada näkyvyyttä mobiilisovellukselle. Lisäksi tutkimuksessa koettiin tärkeinä mediasuhteiden ja muiden suhteiden luominen. Hyvät suhteet esimerkiksi Applen ja Googlen kanssa voi edesauttaa paremman näkyvyyden saamisessa.
Liikkeenjohdon täytyy ymmärtää freemium-liiketoimintamallin eri elementit, jotta ymmärretään, miten yrityksen arvo syntyy, kuinka arvoa syntyy asiakkaalle, ja kuinka asiakas osallistuu yhteiseen arvonluontiin. Ymmärtämällä liiketoiminnan arvoverkosto, pystytään liiketoiminnassa keskittymään omaan ydinosaamiseen ja tarvittaessa ulkoistamaan toimintoja kolmansille osapuolille. Ilmainen palvelu ei itsessään sitouta käyttäjiä, joten liikkeenjohdon tulee miettiä arvolupauksen kautta, kuinka mobiilisovelluspeleissä tarjotaan kuluttajille riittävästi viihdettä, ja mihin ongelmaan puolestaan hyötysovellukset tarjoavat ratkaisua. Kun palvelu on siinä pisteessä, että se lanseerataan mobiilikaupassa, on liikkeenjohdon tehtävänä analytiikan avulla seurata mobiilisovelluksen menestymistä markkinoilla. Sovellusten kannattavuutta voidaan optimoida tekemällä päätöksiä liittyen versiointiin, hinnoitteluun ja ansaintalogiikkaan.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää freemium-mobiilisovelluksen kehittämistyössä ja oman alkavan yrityksen liiketoimintamallin suunnittelussa. Tutkimus myös tarjoaa lukijalle ajankohtaista tietoa mobiilisovellusmarkkinoiden ympärillä toimivasta liiketoiminnasta, mikä toimii pätevänä pohjana tulevaisuudessa tehtäviin tutkimuksiin freemium-liiketoimintamallista mobiilisovelluskontekstissa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201605121711 |
| Date | 13 May 2016 |
| Creators | Karhunen, T. (Tiia) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Tiia Karhunen, 2016 |
Page generated in 1.4375 seconds