Tämä pro gradu -tutkielma tutkii oululaisen nuorisotyön kehitystä Oulun nuorisolautakunnan arkistomateriaalin kautta. Tutkimus on rajattu vuosiin 1947–1997. Tutkimus on rakenteeltaan temaattinen eli jokainen pääluku koostuu alaluvuista, joiden aihealueet ovat nuorisolautakunnan tekemä nuorisotyö, nuorisotilat ja nuorisoavustusten jakaminen nuorisojärjestöille.
Tutkimuksen kohde on nuorisolautakunnan järjestämä nuorisotyö Oulun kaupungissa. Päälähteenäni olen käyttänyt Oulun kaupungin arkistolta (OKA) löytyvää nuorisolautakunnan arkistomateriaalia. Materiaali on järjestetty ja se sisältää kaiken nuorisolautakunnan tuottaman arkistomateriaalin, kuten kokouspöytäkirjat ja toimintakertomukset. Tämän lisäksi olen käyttänyt kaupungin arkistolta löytyviä Oulun kaupungin tilinpäätöksiä sekä nuorisotyötä koskevaa tutkimuskirjallisuutta.
Tutkimukseni tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, miten nuorisotyö järjestettiin Oulussa. Tätä näkökulmaa tuetaan erilaisin kuvaajin. Olen kerännyt ja taulukoinut Oulun kaupungin tilinpäätöksistä ja nuorisolautakunnan toimintakertomuksista systemaattisesti numerotietoa nuorisolautakunnan palkkamenoista, hallitsemien nuorisotilojen neliömäärästä ja huoneistokuluista. Tämän lisäksi olen taulukoinut nuorisolautakunnan jakamia nuorisoavustuksia. Olen koonnut systemaattisesti kaikki nuorisolautakunnan jakamat avustukset vuosina 1947–1994 ja järjestänyt ne omaksi kuvaajakseen. Olen luokitellut nuorisojärjestöt vasemmistolaisiin, oikeistolaisiin, varhaisnuorisojärjestöihin, uskonnollisiin ja sitoutumattomiin. Lähdemateriaalin perusteella analysoin systemaattisesti taulukoimaani materiaalia ja tutkin laadullisesti sitä, miten nuorisojärjestöjen saamat avustukset muuttuivat tutkimuksen ajanjakson aikana ja mitä se kertoo nuorisotyöstä.
Tutkimukseni keskeiset tulokset ovat nuorisotyön ammattimaistuminen sekä nuorisotyön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvu tultaessa 1970-luvulle. Nuorisotilojen luku- ja neliömäärän kasvu ajoittui 1970-luvun loppuun ja 1980-luvun alkuun ja tähän samaan aikaan ajoittuu myös nuorten omaehtoisen toiminnan kasvu. Poliittisten nuorisojärjestöjen avustusten väheneminen 1990-luvun alussa on keskeinen tutkimukseni tulos. Varhaisnuorisojärjestöt ja harrastejärjestöt kasvattivat avustuksiaan poliittisten nuorisojärjestöjen kustannuksella. Nuoriso työtä kohdennettiin yhä enemmän nuorisotaloilla tapahtuvaan toimintaan 1970-luvulta alkaen. 1990-luvulla mukaan nuorisotoimi järjestää yhä enemmän tapahtumia yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa. Musiikki- ja harrastustoiminta kasvattavat suosiotaan nuorten parissa. Erityisesti erilaisten musiikkitapahtumien ja discojen järjestäminen yleistyy 1970-luvulla, nämä ovat toimintaa, jossa nuoret saavat järjestää itse itselleen toimintaa.
Tutkimukseni keskeinen tulos on, että Oulun kaupungin nuorisotyö kehittyi kohti nuorisotaloilla tapahtuvaa toimintaa. Kun 1950-luvulla nuorisolautakunnan tehtävä oli avustaa nuorisojärjestöjä, oli tilanne muuttunut 1980- ja 1990-luvuille tultaessa. Tällöin nuorisolautakunta tuki nuoritoimea, jonka tehtävänä oli järjestää nuorille mielekästä tekemistä tapahtumien ja nuorisotaloilla tapahtuvan toiminnan kautta.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201606022139 |
| Date | 06 June 2016 |
| Creators | Ryynänen, L. (Lassi) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Lassi Ryynänen, 2016 |
Page generated in 0.0053 seconds