Tutkielma tarkastelee nuorten vapaa-ajan tilankäyttöä, sekä nuorisotalotoiminnan roolia ja merkitystä nuorten vapaa-ajan tilankäytön valinnassa. Tutkielma sijoittuu kulttuurimaantieteen alaan. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella nuoria julkisen tilan ja erityisesti nuorisotalojen käyttäjinä. Tutkielman teoreettisessa osassa tarkastellaan nuoruutta aika- ja kulttuurisidonnaisena ikävaiheena, nuorisotyön historiaa ja kehittymistä kohti 2010-luvun nuorisotyön toimintamuotoja, sekä nuorten vapaa-ajan tilankäytön ominaispiirteitä.
Tutkimus on pääosin kvalitatiivinen, mutta tutkielmassa on käytetty sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää rinnakkain. Tutkielman aineisto koostuu Oulun Pateniemen, Rajakylän ja Ritaharjun nuorisotaloilla käyville nuorille suunnatuista survey-kyselystä, sekä fokus ryhmiin perustuvista teemahaastatteluista. Tutkielman kohderyhmänä ovat yllä mainituilla kolmella nuorisotalolla käyvät 13–17-vuotiaat nuoret. Tutkielman analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Missä sijaitsevat nuorten vapaa-ajan tilat ja paikat, sekä mitkä tekijät määrittävät niiden valintaa ja käyttöä? 2) Mikä on nuorisotalotoiminnan rooli ja merkitys nuorten vapaa-ajan tilankäytössä? Tutkimusaineistoa tuloksineen, on teemoittelun avulla luokiteltu yhtenäisiin teemakokonaisuuksiin.
Tulosten perusteella yleisimpiä nuorten vapaa-ajan tiloja ovat nuorisotalot, ulkoympäristöt ilman tarkoin määriteltyjä tiloja tai paikkoja, sekä nuorten omat tai kavereiden kodit. Tulosten perusteella tutkimukseen osallistuneet oululaiset nuoret eivät osanneet nimetä tarkkoja vapaa-ajan tiloja tai paikkoja, varsinkaan julkisesta tai puolijulkisesta ulko- ja kaupunkiympäristöstä. Tutkielman tuloksista ilmenee nuorten tyytymättömyys nuorille suunnattujen vapaa-ajan tilojen vähyyteen. Nuorten vapaa-ajan tilojen valintaan vaikuttavat eniten kaverit. Vapaa-aikaa vietetään eniten siellä, missä suurin osa kavereista milloinkin on. Myös vuodenaika vaikuttaa vapaa-ajan tilojen käyttöön. Varsinkin talvella vapaa-aikaa vietetään eniten sisätiloissa.
Tulosten perusteella nuorisotalotoiminta koettiin tutkimukseen osallistuneiden nuorten keskuudessa tärkeäksi, yleiseksi, sekä monipuoliseksi osaksi vapaa-aikaa ja siihen liittyvää tilankäyttöä. Nuorisotalo koettiin pääasiassa tekemisen tilana, jossa oli helppoa tavata kavereita, sekä luoda uusia sosiaalisia suhteita niin toisten nuorten, kuin aikuisten ohjaajienkin kanssa. Myös nuorisotalon kykyä toimia nuorten yleisen olemisen- eli niin sanotun hengailuntoimintaympäristönä, arvostettiin tutkielmaan vastanneiden nuorten mielipiteissä. Tutkielman tuloksista ilmeni nuorisotalojen olevan tärkeitä varsinkin nuorisotalojen läheisyydessä asuville nuorille.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201505301747 |
| Date | 01 June 2015 |
| Creators | Heiskanen, J. (Juho) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Juho Heiskanen, 2015 |
Page generated in 0.0017 seconds