Tämän tutkielman tarkoitus oli kuvailla varahenkilötyötä erikoissairaanhoidossa tekevien hoitajien työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä heidän omien kokemustensa kautta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa työhyvinvoinnista erikoissairaanhoidossa varahenkilötyötä tekevän hoitajan näkökulmasta. Varahenkilöllä tarkoitetaan pysyväisluonteisessa työsuhteessa olevaa vakituista sijaista. Työhyvinvointi määritellään olevan yhteisöllistä ja kohteeseen sidottua hyvinvointia, jolle on ominaista palkitsevuus suhteessa työhön.
Tutkimus toteutettiin erään erikoissairaanhoidon organisaation varahenkilötyötä tekevien hoitajien esimiehen kanssa käymien kehityskeskustelujen pohjalta. Kehityskeskustelujen dokumentoidut lomakkeet (n=25) tutkittiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Teoreettisten lähtökohtien kirjallisuuskatsauksen ja kehityskeskustelulomakkeiden sisällönanalyysin jälkeen tehtiin puolistrukturoitu teemahaastattelu (n=10) esiin nousseiden teemojen pohjalta. Tässä tutkielmassa käytetty teemahaastattelurunko (liite 4), joka perustui dokumentoitujen kehityskeskusteluiden sisällönanalyysin pohjalle, oli laadittu antamaan lisätietoa tutkittavasta ilmiöstä. Haastateltaviksi (n=10) valikoitui ne kymmenen ensimmäistä kehityskeskusteluihin osallistunutta varahenkilöä, jotka olivat teemahaastattelun ajankohtana aamuun ajoittuvissa työvuoroissa.
Tutkimustuloksen perusteella varahenkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät jakautuivat neljään yläkatekoriaan: varahenkilötyön tekeminen, hoitotyön tekeminen varahenkilönä, varahenkilöiden työyhteisö ja varahenkilöstön johtaminen (kuvio 2). Varahenkilötyön tekemisessä työhyvinvointi rakentuu monipuolisesta, vaihtelevasta ja vastuullisesta työstä sekä omasta elämänhallinnasta, joihin vaikuttavat työyksiköiden määrä ja varahenkilötyötä tekevien hoitajien ja työyksiköiden joustavuus sekä työn sisäistäminen. Hoitotyön tekemisessä varahenkilön työhyvinvointi muotoutuu moniosaamisen, potilaspalautteen, potilasturvallisuuden ja työnjaon erilaisuuksien kautta hallittavasta ammattitaidosta. Varahenkilöiden työyhteisön työhyvinvoinnin kokemus rakentuu irrallisuuden, toimeen tulemisen ja yhteenkuuluvuuden kautta yksilön sijoittumisesta työyhteisöön. Varahenkilöstön johtamisessa varahenkilötyötä tekevien hoitajien työhyvinvoinnissa korostuu työvuorosuunnittelu, työilmapiiri, perehdytys ja palkkaus, joiden kautta varahenkilöiden työnkuva sisäistetään.
Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä varahenkilötyötä tekevien hoitajien työolosuhteita siten, että heidän viihtyvyytensä varahenkilötyössä lisääntyy ja siten, että ymmärrys ja arvostus heidän työtäänsä kohtaan nousisivat. / The purpose was to describe the workplace well-being of substitute nursing staff in specialised health care through their own experiences. The aim was to generate information of workplace well-being from the viewpoint of substitute nursing staff in specialised health care. Substitute nursing staff refers to regular substitute staff with a permanent employment contract. Workplace well-being refers to communal and location-based well-being characterised by a sense of reward in relation to work.
The study was conducted based on performance appraisals with a person acting as superior for substitute staff in specialised health care. The documented forms (n=25) used in the performance appraisals were investigated with content analysis. Following a literature review of the theoretical framework and content analysis of the performance appraisal forms a semi-structured themed interview (n=10) was conducted based on the themes that emerged. The interview framework (attachment 4) used, which was based on the content analysis of the documented performance appraisal discussions, was drawn up to provide more information about the phenomenon under study. The interviewees (n=10) comprised the first ten substitute nurses who took part in the performance appraisals and who were on morning shift on the day of the interviews.
Based on the findings, the factors affecting substitute staff’s well-being were divided into four main categories: working in a substitute capacity, doing nursing work in a substitute capacity, the workplace community of substitute staff, and management of substitute staff (Fig. 2). In working as a substitute, workplace well-being consists of work that is many-faceted, varied and entails a lot of responsibility, and of personal life control, affected by the number of work units and the flexibility of substitute nurses and work units and the internalisation of tasks. In doing nursing work as a substitute, workplace well-being is formed by professional competence that is managed through multiple skills, feedback from patients, patient safety and diversity in division of tasks. The workplace well-being among substitute staff is based on the grounding of the individual in the workplace community through a sense of detachment, coping and a sense of community. In management of substitute nursing staff, key aspects for workplace well-being are planning of shifts, workplace atmosphere, job orientation and salary, through which substitute staff internalise their job description.
The information provided by the study may be used in developing the working conditions of substitute nursing staff so that their job satisfaction as substitute staff improves and understanding and appreciation towards their work increases.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201504281425 |
| Date | 29 April 2015 |
| Creators | Rautio, K. (Kaisu) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Kaisu Rautio, 2015 |
Page generated in 0.0495 seconds