Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla terveydenhuollon projektipäälliköiden näkemyksiä vaikuttavuudesta käsitteenä ja ilmiönä. Tutkimuksessa haastateltiin avoimella haastattelulla kymmenen (n=10) projektipäällikköä. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena vaikuttavuus käsitteenä nähtiin muutoksena, joka ilmenee projektin tavoitteiden mukaisessa kohdeorganisaatiossa tai useissa kohdeorganisaatioissa. Vaikuttavuus sisältää useita näkökulmia ja se kohdentui esimerkiksi talouteen, toimintaa, työtapoihin tai ihmisten asenteisiin. Ilmiönä vaikuttavuus nähtiin suunnitelmallisuutena, tavoitteiden konkreettisuutena, sitoutuneisuutena, sekä pitkäaikaisena työskentelynä vaikuttavuuden todentamiseksi. Vaikuttavuuden lähtökohtana ovat konkreettiset tavoitteet ja vaikuttavuutta todennetaan suhteessa projektin tavoitteisiin. Vaikuttavuus on kiinteä osa projektia, mutta välineet sen todentamiseksi ovat puutteellisia. Vaikuttavuus myös jää usein taka-alalle projektityöskentelyssä. Sosiaali- ja terveysalan projekteissa vaikuttavuus on sidoksissa myös projektin resursseihin, kuten aikatauluun ja rahoitukseen sekä projektissa työskentelevään henkilöstöön. / The aim of this study was to investigate project managers’ experiences of effectiveness in large-scale social and health care projects. The data were collected with unstructured interviews from social and health care project managers (n=10). The data were analysed using qualitative content analysis. As the main result of this study, effectiveness was seen as a change that can been seen in target organisation or organisations and is in line with project objectives. Effectiveness can be seen from multiple aspects in economics, activities, working methods and attitudes. As a phenomenon, effectiveness can be seen as systematic work, tangible objectives, commitment and persevering work to verify objectives. A premise to effectiveness are tangible project objectives, and effectiveness is verified in relation to objectives. Effectiveness is an integral part of projects, but the tools to verify it are still inadequate. Effectiveness is also often forgotten in the background. In social and healthcare projects, effectiveness is closely interrelated to project resources such as timetable and funding, but also to the personnel working with the project. In conclusion, effectiveness is seen as a highly important part of project work but it is still left in the background. Effectiveness should be taken into account in projects already when planning objectives. Verifying effectiveness requires hard work from everyone involved both during and after projects.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201705252147 |
| Date | 01 June 2017 |
| Creators | Vainionpää, J. (Jaana) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Jaana Vainionpää, 2017 |
Page generated in 0.0014 seconds