Opinnäytetyössäni tutkin Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen luovutetun Karjalan palauttamisesta Karjalan Liiton ja ProKarelia-järjestön toimesta käytyä keskustelua. Työni käsittelee myös niitä julkisuudessa esiin tulleita kannanottoja, joita Suomen valtion ulkopoliittinen johto on tuonut esille asian tiimoilta. Tutkimukseni ajoittuu Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisestä ajasta aina 2010-luvulle saakka.
Työssäni en käsittele juurikaan keskustelun tapahtumahistoriaa, vaan työni keskiössä on aatehistoria. Tarkoitukseni on selvittää niitä historiallisia perusteita, jotka ovat luovutetun Karjalan alueen palauttamisen perusteena takaisin Suomen yhteyteen. Tuon myös esille sitä, että miksi mahdollista palauttamista vastustetaan edellä mainittujen tahojen toimesta. Lisäksi tarkoitukseni on selvittää myös sitä aatemaailmaa, joka voisi mahdollisesti olla Karjalan kysymyksen esille nostamisen tai päinvastoin siitä vaikenemisen taustalla.
Lähdeaineistona olen käyttänyt sekä Karjalan liiton että ProKarelian internet-sivustoja sekä niiden julkaisemia lehtiä ja kirjoja. Suomen ulkopoliittisen johdon kantoja tuon esille toimijoiden kirjoittamien kirjojen, kirjoitusten, puheiden ja haastatteluiden kautta. Lähdemateriaalin valinnassa keskeinen ajatus on se, että materiaali on julkista voiden toimia myös mahdollisena mielipiteenmuokkaajana lukijalleen. Tutkimus on kvalitatiivinen, jossa lähteitä ja tutkimuskirjallisuutta analysoimalla, pyrin selvittämään edellä mainittuja asioita.
ProKarelia järjestö on varsin aggressiivinen ja on kaikilla tavoin palautuksen takana esittäen sille useita niin lähihistoriaan kuin myös varhaiseen historiaan pohjautuvia perusteita. ProKarelian historiaan pohjautuvat perusteet lähtevät puhtaasti suomalaisesta näkökulmasta eivätkä näin sisältäen jossain määrin anakronismia. Prokarelian aatemaailmassa heijastuu myös vahva Venäjä-vastainen henki.
Karjalan Liiton toimintaa voi luonnehtia maltilliseksi. Hekin esittävät vastaavanlaisia historiaan pohjautuvia perusteita kuin ProKareliakin. Karjalan Liitto mukautuu kuitenkin ajan maailmaan ja muovautuu yhä enemmän karjalaista kulttuuria vaalivaksi järjestöksi, jolle ei pääasia ole enää se, minkä valtion alueella luovutettu Karjaa sijaitsee. Karjalan Liiton keskeisimmäksi ajatuksesi muodostuu halu toimia yhdessä Suomen ulkopoliittisen johdon määrittelemissä rajoissa.
Suomen ulkopoliittinen johto, joka tässä työssä käsittää Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiset Suomen presidentit, pääministerit ja ulkoministerit, on erilaisista poliittisista ideologioista huolimatta hyvin yksimielinen. Karjalan kysymys on osa ulkopolitiikka ja sen on oltava pragmaattista johtuen Suomen niin geoekonomisesta kuin geopoliittisestakin asemasta. Yhteistyö ja hyvät suhteet Venäjän kanssa ovat ulkopoliittisen johdon mukaan elintärkeät suomalaisesta näkökulmasta katsoen. Kyseiseen päämäärään päästään välineenä toimivan pragmaattisen ulkopolitiikan avulla.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201504021308 |
| Date | 07 April 2015 |
| Creators | Vänttilä, I. (Ilkka) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Ilkka Vänttilä, 2015 |
Page generated in 0.0068 seconds