Tutkielmani aiheena oli unitaudin eli encephalitis lethargican historia Suomessa 1920-luvulla. Käsittelin tutkimuksessani unitaudin eri osa-alueita, kuten sairauden levinneisyyttä, oireita, hoitokeinoja sekä sairastuneiden potilaiden määriä. Tutkimuksessani olennaista oli myös unitaudin krooninen vaihe sekä unitaudin diagnosointi ja sen ongelmat. Tarkastelin aihettani lääkäreiden näkökulmasta käsin. Aineistona käytin pääasiassa lähdekirjallisuutta 1920-luvulta. Lähdekirjallisuutta tutkimuksessani ovat lääkäreiden kirjoittamat artikkelit unitaudista, jotka ilmestyivät tuon ajan lääketieteen julkaisuissa. Lisäksi käytin aineistona myös Suomen virallisia tilastoja sekä aihettani käsittelevää tutkimuskirjallisuutta.
Tutkimukseni on luonteeltaan historiallista perustutkimusta, jonka tarkoituksena on kuvata unitaudin historiaa Suomessa. Käytin työssäni vertailevaa analyyttishistoriallista menetelmää. Vertailin työssäni suomalaisten lääkäreiden näkemyksiä unitaudista yhdysvaltalaisten ja englantilaisten lääkäreiden vastaaviin näkemyksiin. Tärkeimpiä lähdeteoksia työssäni ovat suomalaiset lääketieteen julkaisut Finlands Läkaresällskapets Handlingar, Aikauskirja Duodecim sekä Terveydenhoitolehti. Edellä mainittujen lehtien lisäksi käytin myös ulkomaisia lääketieteen julkaisuita, joita ovat Journal of the American Medical Association, Journal of Mental Science, American Journal of Psychiatry sekä Archives of Neurology and Psychiatry.
Keskeiset työni tutkimustulokset koskevat unitaudin diagnosoinnin ongelmia. Unitaudin diagnosointi tuotti aluksi vaikeuksia lääkäreille, koska aikaisemmin ei ollut ilmennyt samanlaista sairautta, joka aiheutti niin neurologisia kuin psykiatrisia oireita potilaissa. Diagnosoinnin vaikeus korostui erityisesti unitaudin kroonisessa vaiheessa, koska siihen liitettiin osaksi oireita, jotka muistuttivat psykiatrisia sairauksia. Tästä johtuen unitautia diagnosoitiin aluksi väärin. Unitauti ei ole uusiutunut enää uutena pandemiana 1920-luvun jälkeen, jonka johdosta sairaus on unohtunut ja monille tuntematon. Keskityin tutkimuksessani käsittelemään unitaudin historiaa Suomessa 1920-luvulla. Tutkimukseni ulkopuolelle jäivät 1920-luvun jälkeiset vuosikymmenet ja unitaudin kehitys silloin. Unitaudin historian tutkimusta olisi mahdollista laajentaa 1920-luvun jälkeiseen aikaan.
Asiasanoja työssäni ovat encephalitis lethargica, tyvitymakkeet, postenkefaliitti parkinsonismi, okulogyyriset kriisit, katatonia, dementia praecox ja skitsofrenia.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201601141025 |
| Date | 18 January 2016 |
| Creators | Kettu, M. (Marianne) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Marianne Kettu, 2016 |
Page generated in 0.0023 seconds