Tutkielmassa tarkastelen itävaltalaisen taloustieteilijä ja valtionvarainministeri Joseph Schumpeterin (1883–1950) demokratiakäsitystä. Etenkin yhteiskuntatieteiden parissa Schumpeterin muotoilemaa elitististä minimidemokratiaa on pidetty merkittävänä virstanpylväänä demokratiateorioiden historiassa. Tarkastelen Schumpeterin demokratiateoriaa aiemmasta tutkimuksesta poiketen osana laajempaa yhteiskunnallista ja historiallista analyysia. Tutkin Schumpeterin henkilöhistoriaa suhteessa hänen elinpiirinsä yhteiskunnallisiin ja poliittisiin konteksteihin vaikuteanalyysin keinoin. Tutkielmani teoreettinen viitekehys perustuu tulkintaani Quentin Skinnerin aatehistoriallisesta metodologiasta, minkä lisäksi toisena merkittävänä metodologisena ulottuvuutena tutkielmassani toimii Juha Mannisen maailmankuvatutkimus. Maailmankuva on tässä pro gradu -tutkielmassa sekä tutkimukseni kohde että sen väline, sillä siihen heijastuu kirjoittajan ajattelun yksilöllinen ulottuvuus. Sijoitan Schumpeterin yhteiskunnallisen ajattelun osaksi niin sanottua poliittisen taloustieteen traditiota, jossa talous yhdistyy osaksi laajempaa historiallista ja yhteiskunnallista analyysiä. Vaikka Schumpeter lähtökohtaisesti kielsi poliittiselle taloustieteelle olennaisen luokkavastakohtaisuuden olemassaolon, katson hänen ajattelunsa olevan loogisessa yhteydessä yhteiskunnan luokkarakenteeseen ja siitä kumpuaviin ristiriitoihin. Aiemmassa tutkimuksessa on nostettu esille Schumpeterin yhteydet marxilaisuuteen, mutta tässä tutkielmassa pohdin laajemmin hänen varsin vähälle huomiolle jääneitä yhteyksiään muihin sosialismin suuntauksiin, erityisesti fabianismiin. Tutkielmassa lähestyn Schumpeterin demokratiateoriaa aatehistoriallisesta näkökulmasta, jollaisesta häntä ei ole aiemmin tutkittu. Keskeisimpänä lähteenä käytän Schumpeterin vuonna 1942 julkaistua Capitalism, Socialism and Democracy -teosta, jossa Schumpeter nimenomaisesti kirjoittaa kapitalistisen sekä sosialistisen järjestelmän suhteesta demokratiaan. Schumpeterin on katsottu kyenneen teoksen viidellä pääluvulla luomaan kokonaan uuden demokratiasuuntauksen. Katson Schumpeterin kuitenkin kirjoittaneen demokratiasta myös silloin, kun hän ei erikseen ilmoittanut niin tekevänsä. Tämä laajentaa lähdemateriaalini koskemaan myös muuta Schumpeterin kirjallista tuotantoa. Tutkielmani keskeinen johtopäätös on, että Schumpeterin demokratiateoria on ymmärrettävissä osana samaa teoreettista rakennetta, johon hänen kapitalismia koskeva ajattelunsa kuuluu. Esimerkiksi Schumpeterin ennustus kapitalismin korvautumisesta sosialismilla on ymmärrettävissä moraalis-poliittisena varoituksena massayhteiskunnan ja demokratisoitumisen vaarallisuudesta. Aiemmin Schumpeterin muotoilema demokratiakäsitys on tunnettu lähinnä vain sen kapeassa äänestyskäyttäytymiseen viittaavassa merkityksessä. Tulkitsen Schumpeterin demokratiateorian heijastavan epäsuorasti ympäröivän yhteiskunnan muuttuneita poliittisia ja yhteiskunnallisia mielialoja. Schumpeterin demokratiateoria tulisi äänestyskäyttäytymiseen viittaavan merkityksensä lisäksi nähdä eräänlaisena historiallisena muutoksena.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201805312119 |
| Date | 04 June 2018 |
| Creators | Päri, J. (Jasmin) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Jasmin Päri, 2018 |
Page generated in 0.0176 seconds