Työn tarkoituksena on tarkastella toimijoiden integroinnin mahdollisuuksia lisä- ja korjausrakennushankkeissa. Työssä selvitetään, mitä toimijoita sekä miten ja milloin toimijat tulisi ottaa mukaan hankkeeseen, jotta hanketta voitaisiin optimoida kokonaisuutena ja sitä kautta taata parempi toimijoiden tyytyväisyys ja projektin arvontuottokyky. Työssä luodaan perusta lisä- ja korjausrakentamisen hankkeiden tehokkaalle toteutukselle. Työssä luotava integroivan toimintamallin perusta keskittyy projektin hankinnan suunnitteluun ja toteutukseen. Luotava toimintamalli on kokonaistaloudellinen ja varmistaa toiminnallisen tehokkuuden. Malli mahdollistaa projektin osapuolten välisen tiiviimmän yhteistyön, minkä kautta projektin arvontuottoa voidaan optimoida kokonaisuutena. Luotava toimintamalli on tilaajalähtöinen.
Työn teoreettinen pohja on luotu kirjallisuuskatsauksen kautta. Empiirinen tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksessa on käytetty case-metodia. Aineisto on kerätty haastattelemalla esimerkkikohteen sidosryhmiä sekä korjausrakentamisen ammattilaisia. Aineiston analysoinnissa on käytetty laadullista aineistoanalyysiä.
Kirjallisuuskatsauksen kautta on selvitetty syyt, jotka puoltavat integroidun projektitoimituksen käyttöä sekä sidosryhmien aikaista osallistamista. Näitä ovat muun muassa projektin parempi arvontuottokyky, tiimin kyvykkyyksien ja yhteistyön hyödyntäminen sekä kestävän kehityksen huomioiminen. Empiirisen tutkimuksen tuloksena on saatu esimerkkikohteen sidosryhmät sekä niiden rooli, vastuut ja osallistuminen hankkeisiin. Lisä- ja korjausrakentamisen keskeisiksi sidosryhmiksi nousevat tilaaja, isännöitsijä, rakennuttajakonsultti, kaavoittaja, arkkitehti, rahoittaja, pääurakoitsija, rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija, konsultit ja naapurit. Sidosryhmien roolit ja vastuualueet ovat perinteisiä ja pysyviä. Sidosryhmät eivät tee itselle kuulumattomia asioita eli sidosryhmät pysyvät melko tiukasti omissa rooleissaan. Roolien perinteikkyys voi olla yksi syy rakentamisessa käytettyjen toimintamallien tavanomaisuudelle ja vanhanaikaisuudelle.
Korjausrakentamisen ongelmat kulminoituvat paljolti tilaus–toimitusketjujen pirstoutumiseen. Sidosryhmiin liittyvät ongelmat puolestaan aiheutuvat osaamisen puutteesta, epäaktiivisuudesta ja välinpitämättömyydestä, käytettävissä olevan ajan vähyydestä sekä hyvien toimintamallien puutteesta. Ratkaisuna ongelmiin on osallistaminen, yksinkertaisten ja yksiselitteisten toimintamallien luonti, palvelukeskeisen työskentelytavan omaksuminen, prosessien nopeuttaminen, tiedonkulun parantaminen sekä panostaminen hankkeen alun valmisteleviin vaiheisiin (hankesuunnittelu, toteutuksen suunnittelu). Osallistamisen ja uusien toimintatapojen kautta hankkeiden läpivientiä voidaan parantaa ja tehostaa.
Työn lopputuloksena on luotu integroivan toimintamallin perusta lisä- ja korjausrakennushankkeiden hankintaan. Luotuun malliin on sijoitettu empiirisen tutkimuksen tuloksena saadut sidosryhmät. Sidosryhmistä tilaaja, isännöitsijä, rakennuttajakonsultti, arkkitehti ja kaavoittaja tulee ottaa mukaan heti hankkeen alusta alkaen (hankkeen tarpeellisuus ja soveltuvuus -vaihe). Toisessa vaiheessa (hankkeen tavoitteiden tarkennus) mukaan tulevat rakennesuunnittelija, mahdollisesti LVI-suunnittelija ja konsultit, pääurakoitsija sekä naapurit. Luotu malli keskittyy hankkeen alun valmisteleviin vaiheisiin. On kuitenkin osoitettu, että näiden vaiheiden kautta koko projektin arvontuottoa ja tehokkuutta voidaan parantaa, jolloin luodun mallin avulla lisä- ja korjausrakennushankkeiden läpivientiä voidaan kokonaisuudessaan parantaa. Esitelty malli ja menetelmät osallistamiseksi on pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisina, jotta niiden käyttöönotto olisi yksinkertaista ja ne tulisivat laajasti käytetyiksi. / The purpose of this thesis is to study the possibilities of integrating stakeholders in renovation projects. The main focus area is to find out which stakeholders should be integrated in the project, how they should be integrated in them and when, so that the project could be optimized as a whole and better customer satisfaction and project’s ability to create value could be ensured. In this thesis the base for effective and efficient execution of the renovation project is created. The model created integrates stakeholders to work as a team. The model concentrates on the definition and procurement of the project. The model is totally economical and ensures efficiency on the project. The model enables closer interaction and collaboration of project stakeholders, which make it possible to move away from sub optimization to total optimization. The model is customer oriented.
The theoretical base of the thesis is created by literary research. The empirical study is made as qualitative research. The case method is used. Data is collected by interviews. Interviewees were stakeholders of the case project and professionals of renovation. Data is analyzed by qualitative data analysis.
By means of literary research the facts that support the use of integrated project delivery and early involvement of stakeholders are discovered. These are, for example, better value creation of the project, use of team knowledge and collaboration, and sustainable development. By empirical research, stakeholders of the case project are defined. The roles and responsibilities of stakeholders are also defined, and how they usually take part in renovation projects. The most important stakeholders of renovation projects are customer, property manager, construction consultant, planning division, main designer, sponsors, main contractor, structural engineer, hpac planner, consultants and neighbors. Stakeholders’ roles and responsibilities are traditional and stable. Stakeholders do not do tasks outside of their role. The traditionality of roles is perhaps one reason why the operating models of construction are conventional and outdated.
Problems in renovation projects are mainly the result of fragmentation in the supply chain. Stakeholder problems result from the lack of know-how, non-activity, negligence, lack of time, and lack of suitable and effective operating models. The solutions to these problems are the involvement of stakeholders, creation of simple and unambiguous operating models, willingness to be of service, seeded up processes, improved flow of information, and investment in the definition phase of the project. With involvement and new operating models, the completion of the project can be made more efficient and effective.
As a result, the integrated project delivery model for the definition phase of renovation projects is created. Stakeholders from the case study are set in the model. Customer, property manager, construction consultant, planning division and main designer should take part in the first phase of the project definition (feasibility phase). Then, main contractor, structural engineer, hpac planner, consultant and neighbors should take part in the second phase of project definition (initiation phase). The model concentrates only on the project definition phase. However, it is shown that by concentrating on this phase, value creation and efficiency of the whole project can be improved. This way, the created model can be used to improve the efficiency of the whole life-cycle of the project. The model and the methods for stakeholder involvement shown are kept simple so that the implementation would be easy and the model and methods could be widely used.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201308281644 |
| Date | 28 August 2013 |
| Creators | Söderström, P. (Pia) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Pia Söderström, 2013 |
Page generated in 0.0137 seconds