Tämä työ käsittelee Suomessa käytössä olevaa NordDRG tuotteistusjärjestelmää. Työssä kerrotaan myös sairaanhoidon tuotteistukseen vaikuttavia toimintoja. Työn tavoite on kertoa, millaiset ovat tuotteistusta ja laskutusta varten kirjattujen potilastietojen käytännöt Vaasan keskussairaalassa sekä miten keskussairaalan tietojärjestelmät toimivat kirjaamisen apuna. Työssä tuodaan julki kehittämistoimenpiteitä, joilla kirjaamista saadaan parannettua. Työssä esitellään malli, jolla kirjaamista voidaan seurata ja parantaa systemaattisesti.
Aluksi työssä määritellään kyseisen potilastietojen kirjaamisen perusta eli tuotteistus ja laskutus. Havaittujen ongelmakohtien avulla kerrotaan, miten potilastietojen kirjaamisen laatu vaikuttaa tuotteistamiseen kansallisella tasolla sekä sairaalan sisäisessä toiminnassa. Teoriaosuudessa avataan Suomessa käytössä oleva sairaanhoidon tuotteistusjärjestelmä NordDRG. Potilastietojen kirjaamista ja NordDRG järjestelmää kuvaavat osiot kertovat, kuinka järjestelmä optimaalisesti käytettynä toimisi.
Työn empiriaosuuteen suoritettiin semi-strukturoituja haastatteluita Vaasan keskussairaalan sairaanhoidon yksiköissä sekä taloushallinnossa ja tietotekniikan hallinnossa. Haastattelupohja koostui kysymyksistä sairaanhoidon ammattihenkilöstön työtavoista potilastietojen kirjaamisessa sekä tietojärjestelmien hyödyntämisessä kirjaamisen apuna. Empiriaosuudessa käytettiin hyväksi myös tilastotietoa kirjaamisen tasosta kaikissa Suomen keskussairaaloissa. Haastattelujen ja tilastojen pohjalta muodostettiin yleistason käsitys siitä, miten Vaasan keskussairaalassa kirjataan potilastietoja verrattuna muihin samanlaisiin sairaanhoidon yksiköihin.
Empiriaosuuden tärkeimmät tulokset ovat Vaasan keskussairaalan potilastietojen kirjaamisen huono taso kansallisessa vertailussa, kirjaamisen tulosten heikko hyödyntäminen kirjaamisen parantamiseksi sekä kokonaisvaltaisen NordDRG järjestelmän kyvykkyyden käyttämättömyys. Kansallisesti huomattava tulos on myös kirjaamisen tason suuri variaatio sairaaloiden välillä. Kirjaamisen tason aluekohtainen vaihtelevuus vaikuttaa kansallisiin tuottavuuslukuihin. Kirjaamiskäytännöt Vaasan keskussairaalassa vaihtelevat suuresti yksiköiden välillä sekä yksiköiden sisällä. Käytännöt kirjata ovat moninaisia ja vaihtelevia. Tietojärjestelmissä on kehittämisen varaa. Välittömästi NordDRG ryhmittelijään vaikuttavat tietojärjestelmät sisältävät kuitenkin tarvittavat toiminnot NordDRG:n hyödyntämiseksi. Tietojärjestelmien hyödyntäminen kirjaamisessa on puutteellista. Tulokset ovat yleistettävissä vaikuttavimpaan osaan Vaasan keskussairaalan yksiköistä, niin sairaanhoidossa kuin hallinnossa.
Työssä määritellyissä kehitystoimenpiteissä on vankka tieteellinen pohja ja todistetut positiiviset lopputulokset. Esitellyt kehitystoimenpiteet pohjautuvat Six Sigma kehittämismallin eli DMAIC mallin hyödyntämiseen. DMAIC mallin mukaisesti prosessin tuotosten mittaaminen ja analysointi on suuressa roolissa kehitystoimenpiteitä implementoitaessa. DMAIC mallin tilastollista tarkastelua ja analysointia on menestyksekkäästi hyödynnetty muualla maailmassa. Keskeisimpänä toimintona kirjaamisen tason nostamisessa on mitata diagnooseja ja toimenpiteitä yksikkökohtaisesti. Mitattua tietoa analysoidaan tilastollisen prosessihallinnan menetelmillä. Kehitystoimenpiteiden onnistumista tarkastellaan jatkuvalla prosessimittauksilla. Yksi tärkeä kehitystoimenpide on jalkauttaa vastuu tavoitteellisesta kirjaamisesta yksikköihin. / The subject of this thesis is NordDRG, a patient classification and productization system in use in Finland. Theory also covers actions related to productization of health care. Aim of this thesis is to describe the nature of coding patient information regarding productization and reimbursement in Vaasa Central Hospital. Information systems assistance to coding is also covered. This thesis aims to improve coding in Vaasa and thus suggests development activities to Vaasa Central Hospital. Thesis introduces a model by which patient data coding can be improved and controlled systematically.
Firstly the basis of coding, productization and reimbursement is introduced. Theory explains the problem areas in coding and takes a stand on how it affects in productization on national and hospital’s internal scale. Theory part introduces the health care productization system NordDRG. Chapters related to patient data coding practices and NordDRG system reveal how productization can ideally work.
For the empirical part semi-structured interviews were conducted in Vaasa Central Hospital health care units, finance and information technology departments and administration. Interview template consists of questionnaire about health care professionals coding practices and utilization of information technology. Empirical chapters also include statistical analysis of coding in all Finnish central hospitals. General understanding of Vaasa Central Hospital coding practices versus other Finnish central hospitals was created from interview and statistical analysis results.
The most important findings of this thesis were the poor performance of coding in Vaasa by national standards, low utilization of coding results to improve coding and low overall utilization of NordDRG system capability. Nationally significant finding is the variation of coding practices between hospitals. The variability of coding levels has an impact on national productivity figures. In Vaasa coding practices vary greatly between different units and between coders of a single unit. Coding practices are manifold. There is also potential for improvement in information system design and development. Although those information systems that have a direct impact on NordDRG include the functions needed for total NordDRG classification. Nevertheless utilization of IT systems in coding is defective. The results can be generalized to greater proportion of departments in Vaasa.
The development activities introduced in this thesis have a strong scientific basis and have proven to improve the level of coding. Introduced development activities are based on Six Sigma, also known as DMAIC, model. Process performance measurement and analysis plays a central part in development activity implementation through DMAIC model. Process measurement and statistical analysis according to DMAIC have been used successfully in other health care organizations. The essential activity is to measure diagnosis and procedure code occurrence within a single unit. Measurement results are analyzed with statistical process control methods. Success of implementations is monitored through continuous process measurement and analysis. Single important development activity is to shift the responsibility of high-quality coding to the health care units.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201402121089 |
| Date | 12 February 2014 |
| Creators | Ylinampa, K. (Kalle) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Kalle Ylinampa, 2014 |
Page generated in 0.0026 seconds