Toteutusmuodon valintaan panostetaan lähes poikkeuksetta liian vähän. Resurssien vähäinen käyttö ja systemaattisuuden puute korostuvat useissa aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa. Valinta perustuu tyypillisimmin tilaajan aiempiin kokemuksiin, jolloin toteutusmuoto valikoituu usein ”tutuksi ja turvalliseksi” vaihtoehdoksi projektista riippumatta. Systemaattisia ratkaisuja valinnan toteuttamiseen on tutkittu maailmanlaajuisesti jo useiden kymmenien vuosien ajan. Erilaisia lähestymistapoja on ollut lukuisia, mutta selvästi ylivertaista vaihtoehtoa ongelman jäsentämiseen ei ole löydetty. Tyypillisinä valintamallien epäkohtina ovat esiintyneet liian kapea tarkastelunäkökulma, heikko käyttäjäystävällisyys sekä vaatimukset matemaattisesta osaamisesta.
Tämän diplomityön tavoitteena on laatia edellä mainittuihin epäkohtiin puuttuva systemaattinen malli toteutusmuodon valintaan. Tutkimuksellisena lähestymistapana hyödynnetään konstruktiivista tutkimusta, jonka avulla etsitään ratkaisua käytännön toteutusmuotoselvitysten läpivientiin. Mallin laatimista lähestytään ensin kirjallisuustutkimuksen kautta tarkastellen toteutusmuotojen eroja sekä tekijöitä ja menetelmiä, joilla niitä voidaan vertailla (TK1). Teoreettisen tarkastelun sekä työn aikana suoritettuja empiirisiä tarkasteluja verraten ja yhdistellen työn lopputuloksena koostetaan systemaattinen valintaprosessi ja -malli toteutusmuodon valintaan (TK2). Lopuksi laaditun valintamallin käytännön toimivuutta testataan todellisen hankkeen toteutusmuodon valinnassa (TK3).
Toteutusmuotojen voidaan nähdä koostuvan kolmesta osa-alueesta: urakkamuodosta, maksuperusteesta ja hankintamenettelystä. Näistä vaikuttavimpaan rooliin nousee urakkamuoto, joka usein määrittää vahvasti myös käytettävän maksuperusteen ja hankintamenettelyn. Toteutusmuodon valintaan vaikuttaa useita tekijöitä, joiden kautta toteutusmuotovariaatiot eroavat toisistaan. Nämä kriteerit voidaan ryhmitellä neljään kokonaisuuteen: hankkeen ominaisuuksiin, tilaajan ominaisuuksiin, tilaajan tavoitteisiin ja ulkoiseen ympäristöön. Jokainen kokonaisuus lähestyy toteutusmuodon valintaa eri näkökulmasta, eikä niiden kautta saatavia tuloksia voida täysin ristiriidattomasti yhdistää toisiinsa.
Toteutusmuodon valintaa tulee lähestyä laajempana valintaprosessina. Tilaajan strategiset tavoitteet, hankintastrategia ja riskistrategia vaikuttavat valinnan taustalla niin toteutusmuotovaihtoehtojen soveltuvuuteen kuin tilaajan tavoitteisiin. Tilaajan tavoitteiden osalta tulee yhtenevästi tunnistaa niin tavoitteet hankkeelle, hankinnalle kuin hankkeen osapuolille. Vasta tämän jälkeen voidaan siirtyä itse toteutusmuotovaihtoehtojen vertailuun. Ensin muodostetaan kuva hankkeen perustiedoista kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Näiden tietojen pohjalta suoritetaan tarvittavia hankekohtaisia rajauksia ja muutoksia mallin läpivientiin. Ensimmäisenä tarkastelunäkökulmana toimivat hankkeen ominaisuudet, joita verrataan seitsemälle toteutusmuotovaihtoehdolle määritettyihin arvoihin. Tehtyjen havaintojen pohjalta valitaan laajempaan tarkasteluun nostettavat suorite- ja maksuperusteen sisältävät toteutusmuodot. Näiden soveltuvuutta arvioidaan niin tilaajan ominaisuuksien, tilaajan tavoitteiden kuin ulkoisen ympäristön näkökulmista. Lopuksi eri näkökulmien tuloksia vertaillaan keskenään ja muodostetaan suositus hankkeeseen sopivimmasta toteutusmuodosta.
Työn lopputuloksena hahmotettu toteutusmuodon valintaprosessi ja siihen sisältyvä valintamalli toimivat varsinkin käsiteltyjen kokonaisuuksien ja tarkastelukriteerien tasolla hyvänä runkona toteutusmuodon valinnan suorittamiseen. Tutkimuksen validiteetti ja vastaavuus asetettavaan tutkimusongelmaan on tunnistettu pääpiirteissään hyväksi niin luotettavuuden tarkastelun kuin case-hankkeeseen suoritetun validoinnin kautta. Käytetyt tarkastelukriteerit ja -kokonaisuudet voidaan yleistää myös kansainväliseen ympäristöön sopiviksi. Kuitenkin tarkastellut toteutusmuodot ja niiden eroavaisuudet rajoittuvat pitkälti kansalliseen kontekstiin, eikä niiden vertailusta ja havainnoiduista eroavaisuuksista olla täysin yksimielisiä. / Only limited effort is used for selecting procurement form in construction projects. Minor use of resources and a lack of systematic approach is highlighted in many research papers. The selection is typically based on client’s previous experiences when the selected procurement form tends to be a familiar and safe choice. Systematic ways to carry out the selection have been studied internationally for decades. Numerous approaches are developed, but none has stood out clearly over the others. Typical problems of invented selection models have been too narrow point of view, poor user-friendliness and requirements of mathematical know-how.
The main purpose of this Master’s Thesis is to develop a systematic model for the selection of a procurement form that takes the above-mentioned challenges into account. Constructive research is used to find a solution to a practical problem of delivering procurement form selection in real life projects. Development of the model is approached at first through literature review by observing the differences of procurement form variations, used selection criteria and selection methods. (RQ1). Results from the theoretical research are compared and combined with empirical analysis and observations. As a result of this, a systematic selection process is developed for the selection of a procurement form in unique building and construction projects (RQ2). Lastly, the practical applicability of the proposed model is tested in the procurement form selection process of a real project (RQ3).
Procurement forms consist of three different entities: contract form, payment basis and procurement procedure. Contract form has the most influencing role and it often defines the chosen payment basis and procurement procedure. The selection of procurement form is affected by multiple factors. These factors can be called as selection criteria that can be divided to four main groups: project features, client’s attributes, client’s objectives and external environment. Every one of these entities approach the selection of a procurement form from a different perspective. Due to this, results obtained from different groups cannot be combined without contradictions.
The selection of a procurement form should be approached as a wider selection process. Client’s strategic targets, procurement strategy and risk strategy affect the appropriateness of different procurement form options and also the client’s objectives. The client’s objectives do not include only objectives for a project but also objectives for the whole procurement and the relationships between different actors in a project. All of these three perspectives should be identified and dealt with before continuing further to the comparison of different procurement forms. After this the basic information of the observed project must be gathered. When understanding the general view, project-related modifications and restrictions can be made to the selection model. The selection model deals with all of the four identified perspectives to the procurement form selection. First, project features are examined and compared with assessed values to seven procurement form options. Based on these results and observations, a few procurement forms that include both contract form and payment basis are selected for further evaluation. Suitability of these procurement form options is evaluated from the perspectives of client’s attributes, client’s objectives and external environment. Lastly, the results from different perspectives are compared together and a recommendation of the most suitable procurement form for the observed project is made.
The developed selection process can be especially used as a structure of carrying out the procurement form selection. Validity of the research is generally great when combining the results from reliability examination and case-validation. Used selection criteria and entities can also be generalized to international context. However, examined procurement forms and their differences are mostly limited to national context.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201601201061 |
| Date | 25 January 2016 |
| Creators | Ronkainen, M. (Miika) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Miika Ronkainen, 2016 |
Page generated in 0.0029 seconds