Vaikka ohjelmistoyritysten kansainvälistyminen on valmistavaa teollisuutta helpompaa, pienien yritysten resurssit siihen ovat suuria heikommat. Kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien yritysten menestys on yhteiskunnalle tärkeää aluepoliittiselta kannalta katsottuna ja lisäksi monien lähteiden, kuten OECD:n, mukaan PK-sektorin osuus viennistä teollisuusmaissa on merkittävä joten PK-yrityksien kansainvälistyminen on kansallisestikin merkittävää. Useimmissa maissa ohjelmistoteollisuus koostuu pääasiassa PK-yrityksistä. Erityisesti ohjelmistoteollisuus on luonteeltaan globaalia. Maantieteellinen sijainti ei takaa markkina-asemaa eikä tekninen ylivertaisuus suojaa kasvavalta kansainväliseltä kilpailulta. Näistä syistä pienten ja keskisuurten ohjelmistoteollisuusyritysten kansainvälistymisen tutkimus on kiinnostava aihe. Lisäksi teollisuusmaiden kasvun ollessa lähes pysähdyksissä, kehittyvät markkinat kasvavat, joten kansainvälistyminen niille vaikuttaa kiinnostavalta.
Aiemman tutkimuksen mukaan tiedon hankinta ja hallinta on yksi hyödyllisimmistä aktiviteeteista kansainvälistymisen yhteydessä. Luotettavaa tietoa saadaan verkostojen kautta. Siksi kansainvälistyvän yrityksen pitäisi verkostoitua aktiivisesti potentiaalisimmalle markkinalle kansainvälistyäkseen nopeasti ja maksimoidakseen sen hyödyt. Verkostot kehittyvät luonnollisimmin vastavuoroisuuden periaatteen kautta. Tiedon suojaaminen on tärkeää ja sen suhteen on huomioitava PK-yrityksen erityistarpeet, kuten resurssien puute. Kulttuurierot jätetään usein huomiotta, vaikka ne vaikuttavat merkittävästi kansainväliseen liiketoimintaan. Kansainvälistymisen yhteydessä tapahtuvassa organisoinnissa on otettava huomioon kulttuurin vaikutukset ja se, että kansainväliset markkinat erityisesti kehittyvillä markkinoilla ovat yrityksen kannalta epävakaita ja tuntemattomia. Onneksi pienen yrityksen organisaatiorakenne on luontaisesti nopealiikkeinen ja sopii epävakaisiin olosuhteisiin. Kulttuuri on huomioitava markkinoinnissa ja brändin kehityksessä. Jos yritys aikoo kehittyvälle markkina-alueelle, sen pitäisi kehittää tuotettaan sen markkinan erikoistarpeisiin.
Tutkimuksessa selvitetään miten kasvukeskuksen ulkopuolinen ohjelmistoyritys kansainvälistyy. Tutkimus toteutettiin laadullisena. Valittu tutkimusstrategia oli lähinnä narratiivista strategiaa. Päättäviä henkilöitä haastateltiin avoimessa haastattelussa jonka teemana oli kansainvälistymiseen vaikuttavat seikat. Haastattelun suunnittelussa pyrittiin käyttämään dramaturgisia keinoja, jotta vältettäisiin tunnistettu tiedon konstruoimisen riski haastattelun aikana.
Tässä tutkimuksessa mukana olleet pienet kasvukeskusten ulkopuolella olevat ohjelmistoalan yritykset kansainvälistyvät hitaasti, tavallisimmin keräämällä ensin resursseja ja kokemuksia kotimarkkinalla siirtyen sen jälkeen lähimarkkinoille. Yritykset eivät pääsääntöisesti usko, että kehittyvillä markkinoilla on heille kannattavia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritykset kansainvälistyvät verkostovetoisesti, eivätkä näytä aktiivisesti kasvattavan verkostojaan. Yritykset eivät aktiivisesti yritä arvioida suurinta kohdemarkkina-aluettaan globaalisti. Suurin este yritysten aktiivisessa kansainvälistymisessä on resurssien puute ja siihen liitoksissa oleva mahdollisuuksia hakevan käyttäytymisen vähäisyys. Yritykset eivät pääsääntöisesti tunnistaneet kulttuuria merkittäväksi tekijäksi kansainvälistymisessä. Kulttuuri kuitenkin vaikuttaa kansainvälisiin liiketoimintaoperaatioihin ja se on otettava huomioon onnistumisen varmistamiseksi.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201405281543 |
| Date | 02 June 2014 |
| Creators | Reijonen, P. (Pekka) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Pekka Reijonen, 2014 |
Page generated in 0.0024 seconds