Yhteisöpalvelut ovat tulleet lyhyessä ajassa erittäin suosituiksi. Nämä palvelut sisältävät suoraa tekstipohjaista viestintää, mutta myös paljon uutta, vähemmän suoraa kommunikaatiota. Näitä suoran kommunikaation ulkopuolisia tapoja, kuten jakamista, tykkäystä ja muiden tarkkailua, kutsutaan epäsuoraksi kommunikaatioksi. Koska nämä tavat ovat hyvin uusia, niiden vaikutuksia käyttäjiin ei olla ehditty tutkia vielä tarpeeksi. Tämä tutkielma selvittää, mikä on epäsuoran kommunikaation rooli yhteisöpalveluissa: mitä se on, ketkä sitä käyttävät ja miten se vaikuttaa käyttäjiin? Näitä kysymyksiä tutkittiin laadullisin menetelmin: aineisto kerättiin kymmenellä teemahaastattelulla, jotka analysoitiin sisällönanalyysinä.
Tulosten mukaan epäsuora kommunikaatio oli käytetympää, mutta vähemmän haluttua kuin suora kommunikaatio, jota tehtiin pääosin läheisten kanssa. Epäsuora kommunikaatio koettiin usein helpoksi, muun muassa yhteydenpitoon vähemmän läheisten kanssa, mutta myös laiskaksi ja turhaksi verrattuna suoraan kommunikaatioon. Sisältöä jaettiin mieluummin yksityisesti, muita tarkasteltiin usein tylsyydestä ja tykkäys koettiin hyvin monitulkintaiseksi kommunikaatiotavaksi. Se, millainen itse käyttäjä on, vaikuttaa sekä palvelun ja käytettyjen ominaisuuksien valintaan että käytön tiheyteen ja sisältöön. Yhteisöpalvelut toimivat hyvin usein kasvokkaisen kommunikaation jatkeena, vaikka jotkut käyttäjät pitävätkin verkkokontekstia miellyttävämpänä ympäristönä kommunikoinnille. Epäsuora kommunikaatio saattaa lähentää ihmisiä keskenään, mutta tarvitsee rinnalleen tällöin myös suoraa kommunikaatiota.
Tiedostamalla näiden kommunikaatiotapojen vaikutukset palveluiden käyttäjät voivat muuttaa yhteisöpalveluiden käyttöään heitä tyydyttävämpään suuntaan. Myös palveluiden kehittäjät hyötyvät näistä tuloksista, sillä he voivat kehittää muun muassa entistä paremmin eri tarkoituksiin kohdistettuja palveluita. Yhteisöpalveluiden eri ominaisuuksista on haluttu lisää tutkimusta, jota tässä tehtiin. Tuleva tutkimus voisi jatkaa eri ominaisuuksien kategoriointia ja niiden vaikutuksia käyttäjiin, jotta palveluita ja niiden käyttöä voidaan kehittää entisestään. Tässä haastateltiin vain yliopistoikäisiä, joten olisi myös hyvä tutkia, miten eri ikäiset käyttävät yhteisöpalveluita ja niiden epäsuoria kommunikaatiotapoja.
Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201505211602 |
Date | 26 May 2015 |
Creators | Nevala, M. (Mikko) |
Publisher | University of Oulu |
Source Sets | University of Oulu |
Language | Finnish |
Detected Language | Finnish |
Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
Format | application/pdf |
Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Mikko Nevala, 2015 |
Page generated in 0.0012 seconds