Sosiaalisen median palvelut kuten Facebook, Twitter ja MySpace ovat Internetin käytetyimpiä palveluita. Eri ihmiset kaikkialla maailmassa hyödyntävät sosiaalista mediaa töissä, koulussa ja vapaa-ajalla. Valitettavasti sosiaalisen median palveluita voidaan myös käyttää rikollisiin tarkoituksiin samoin kuin Internetiä yleensä. Palveluiden käyttäjät voivat kohdata palveluissa uhkia, joista voi olla heille haittaa usealla tavalla. Käyttäjien tietoisuus näistä ongelmista vaihtelee. Kotikäyttäjillä on usein vähemmän tietoa näistä ongelmista kuin sellaisilla käyttäjillä, jotka ovat saaneet opastusta näihin ongelmiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää se, mitä uhkia yliopisto-opiskelija voi kohdata sosiaalisessa mediassa ja miten he suhtautuvat näihin uhkiin ja turvallisuuteen sosiaalisessa mediassa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää luottamuksen merkitys sosiaalisen median turvallisuudelle sekä vastuunjakamista ennen ongelmia tai kun ongelmia ilmenee. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytettiin laadullisen tutkimuksen haastatteluja. Haastateltavina olivat Oulun yliopiston opiskelijat ja haastattelut suoritettiin Oulun yliopiston alueella. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että suurin osa opiskelijoista piti sosiaalisessa mediassa tärkeämpänä turvallisuutta kuin käytettävyyttä. Kuitenkin suurin osa haluaisi niiden välille tasapainon. Esitetyt sosiaalisen median uhat olivat opiskelijoille tuttuja, mutta kokemukset niistä vaihtelivat. Merkittävimmät uhat opiskelijoille olivat haittaohjelmat ja identiteettivarkaus. Samalla havaittiin, että kokemus sosiaalisen median uhista on tärkeä käyttäjien suhtautumiseen ongelmiin. Opiskelijoiden kokemus uhista vaikutti siihen, miten he suhtautuivat sosiaalisen median turvallisuuden tärkeyteen sekä siihen, miten he hyödyntävät tietokoneen turvallisuusominaisuuksia. Toiseen käyttäjään opiskelijat luottivat sosiaalisessa mediassa enemmän, jos henkilö oli tuttu fyysisestä maailmasta tai hänestä oli tarpeeksi tietoa palvelussa. Vastuun uhkien ehkäisemisessä sosiaalisessa mediassa oli opiskelijoiden mielestä sekä käyttäjällä että palveluntarjoajalla. Palveluntarjoajan tehtävä on valvoa palvelua ja reagoida ongelmiin ja käyttäjän tehtävä on käyttää palvelua turvallisesti ja raportoida ongelmista. Uhan toteutuessa sosiaalisessa mediassa vastuu on palveluntarjoajalla, jos hän tiesi mahdollisista ongelmista ja ei reagoinut ongelmiin. Tutkimus osoittaa sen, että palveluntarjoajan olisi tärkeää kehittää palvelunsa turvallisuutta, mutta samalla varmistaa, ettei käytettävyys heikkene. Tutkimus myös osoittaa, ettei tieto mahdollisista ongelmista ole ainoa ratkaiseva tekijä vaan kokemuksella on tärkeä rooli. Luottamus on myös alue, jota pitäisi tutkia lisää. Lisäksi palveluntarjoajaa ei pitäisi yksin pitää vastuussa mahdollisista ongelmista ja niiden ehkäisystä vaan tärkeintä on käyttäjän ja palveluntarjoajan välinen kommunikaatio ja yhteistyö palvelun turvallisuuden varmistamisessa. Lisäksi tutkimuksen aikana luotua sosiaalisen median uhkamallia voidaan käyttää sosiaalisen median uhkien ja niihin vaikuttavien tekijöiden tarkkailussa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201405281529 |
| Date | 02 June 2014 |
| Creators | Patosalmi, M. (Matias) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Matias Patosalmi, 2014 |
Page generated in 0.0025 seconds