Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan koulutuksen yhteiskunnallisia funktioita kirjoitetussa ja eletyssä opetussuunnitelmassa. Tutkielman aihe pohjautuu funktionalistiseen koulutuksen selitysteoriaan, jonka mukaan koulutuksella on yhteiskunnassa oma tehtävänsä, jota se toteuttaa yhteiskunnallisten funktioiden avulla. Koulutuksen yhteiskunnallisia funktioita on neljä: kvalifiointi, valikointi, integraatio ja varastointi. Koulutuksen yhteiskunnallisten funktioiden ilmenemistä kirjoitetussa ja eletyssä opetussuunnitelmassa tarkastellaan kahden tutkimuskysymyksen avulla:
1) Miten koulutuksen yhteiskunnalliset funktiot ilmenevät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004?
2) Miten piilo-opetussuunnitelma toteuttaa koulutuksen yhteiskunnallisia funktioita?
Tutkielman sisältämät tutkimukset on toteutettu laadullisin menetelmin. Ensimmäistä tutkimuskysymystä on tarkasteltu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuskohteena on toiminut Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 piiloasu. Toisessa tutkimuskysymyksessä tutkimusmenetelmänä on toiminut systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa on käytetty sisällönanalyysia. Kyseessä on teoreettinen tutkimus, jonka tutkimusaineistona on toiminut tutkimuskirjallisuus koulutuksen yhteiskunnallisista funktioista ja piilo-opetussuunnitelmasta.
Tutkielman tulokset osoittavat, että kaikki neljä koulutuksen yhteiskunnallista funktiota löytyvät opetussuunnitelman piiloasusta. Opetussuunnitelman kirjoitusasussa ilmi- ja piilofunktioiden ilmeneminen eroavat toisistaan. Kvalifiointi ja integraatio, jotka edustavat ilmifunktioita, on ilmaistu opetussuunnitelmassa selkeästi koulutuksen tehtäviksi. Piilofunktiot ovat nimensä mukaisesti piilossa. Valikointi ja varastointi, jotka edustavat piilofunktioita, ovat piiloisuudestaan huolimatta löydettävissä opetussuunnitelman piiloasusta erinäisten käsitteiden takaa. Opetussuunnitelmassa ilmenee funktioiden monimuotoisuus. Funktiot toteuttavat tehtäväänsä monin tavoin, osaksi koulun ja osaksi yksilön avustuksella.
Piilo-opetussuunnitelma toteuttaa koulutuksen yhteiskunnallisia funktioita arjen käytäntöjen kautta. Piilo-opetussuunnitelman toteuttamassa kvalifioinnissa korostuvat moraaliset työkvalifikaatiot, joita välittämällä koulu kasvattaa oppilaista työvoimaa tulevaisuuden työmarkkinoille. Valikoinnin toteutuksessa piilo-opetussuunnitelma turvaa enimmäkseen yhteiskunnalliseen uusintamiseen, jota toteutetaan symbolisen väkivallan kautta. Piilo-opetussuunnitelmalla on tärkeä rooli yhteiskunnallisen integraation toteuttamisessa. Piilo-opetussuunnitelman toteuttama integraatio painottuu normien opettamiseen. Oppiessaan koulussa vallitsevat normit yksilö oppii samalla myös yhteiskunnassa vallitsevia normeja. Piilo-opetussuunnitelman välittämän arvokasvatuksen taustalla toimivat yhteiskunnan arvot. Varastointia piilo-opetussuunnitelma toteuttaa aika- ja tilakäsitysten kautta. Lapset ovat koulupäivän aikana etukäteen määritetyn ajan varastoituna koulun alueelle. Koulun alueella lapsesta tulee oppilas, jolla on velvollisuus noudattaa koulun sääntöjä. Koulualueen takana aukeaa yhteiskunta, jonne lapsi ei saa oppilaana poistua. Vasta koulupäivän päätyttyä lapsi saa jättää oppilaan roolin taakseen ja poistua koulun alueelta yhteiskuntaan.
Tutkielman tarkoitus on tuoda koulutuksen yhteiskunnallisten funktioiden tarkastelun avulla esille opettajan työn yhteiskunnallista ulottuvuutta. Koulun tehtävä on kasvattaa koulutuksen yhteiskunnallisten funktioiden avulla tulevaisuuden yhteiskuntaan toimivia kansalaisia. Tutkimuksista saamieni tulosten perusteella voidaan esittää koulutuksen yhteiskunnallisten funktioiden ilmenevän opetussuunnitelman piiloasussa. Piilo-opetussuunnitelman voidaan esittää olevan tärkeässä roolissa koulutuksen yhteiskunnallisten funktioiden toteuttajana. Koulutuksen yhteiskunnalliset funktiot tuskin toteutuisivat kokonaisuudessaan ilman piilo-opetussuunnitelman tuottamia vaikutuksia. Tutkielman tutkimusten tulokset edustavat tutkijan tulkintaa koulutuksen yhteiskunnallisista funktioista kirjoitetussa ja eletyssä opetussuunnitelmassa. Sisällönanalyysilla ei voida tavoittaa objektiivista totuutta, sillä tulokset ovat tutkijasta riippuvaisia.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201306051493 |
| Date | 17 June 2013 |
| Creators | Aaltonen, M. (Maija) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Maija Aaltonen, 2013 |
Page generated in 0.0021 seconds