Tutkimuksen aiheeseen päädyttiin omien sisarusten kanssa saatujen kokemusten ohjaamana. Tutkimuksella haluttiin päästä paremmin selville siitä, miten sisarusten suora ja epäsuora vaikutus vaikuttavat lapsen kasvuun. Lapsen sosiaalisuuden ja persoonallisuuden kehitys alkaa jo lapsen ensimmäisistä vuorovaikutussuhteista. Sisarukset kasvavat yleensä rintarinnan ja aktiivisessa suhteessa, joka on usein jopa ihmiselämän pitkäikäisin ihmissuhde. Sisarukset vaikuttavat toistensa kehityksen väistämättä.
Pro gradun teko alkoi jo keväällä 2011 teoreettisen aineiston kokoamisella ja päättyi tutkimuksen toteuttamiseen kesällä 2013. Tutkimusaineisto on koottu keväällä 2013 kolmelta alakoulun viimeiseltä vuosiluokalta kyselylomakkeella, jonka pohjaksi on valittu yhdeksän sosiaalista tyyppiä sisältävä jaottelu. Jokaisen sosiaalisen tyypin pohjalta on laadittu yksi oppilaskuvaus, jonka alle oppilaat nimesivät luokkansa oppilaita. Lisäksi lomakkeessa oli kymmenes kohta, johon oppilaat nimesivät ja kuvasivat lyhyesti niitä oppilaita, jotka eivät muiden kuvausten alle sopineet. Tutkimus noudattelee laadullisen ja määrällisen tutkimuksen periaatteita, mutta määrällisellä tutkimuksella on kuitenkin pääpaino.
Kaikki sisarukset eivät kasva samanlaisessa sisarussuhteessa, vaan sisarusten syntymäjärjestys, lukumäärä, sukupuoli ja ikä määrittävät jokainen osaltaan sisarusten välistä suhdetta. Tutkimuksessani pyrin selvittämään sen, millainen yhteys näillä edellä mainituilla tekijöillä on lapsen sosiaaliseen rooliin koulussa. Lapsi elää kotonaan usein tietyssä roolissa ja tuosta roolista tulee tuttu ja turvallinen, joka johtaa usein siihen, että lapsi pyrkii samaan rooliin myös koulussa.
Tutkimuksessa havaitaan sisarusten positiivinen vaikutus yksilön sosiaaliseen toimintaan koululuokassa. Ainoilla lapsilla näyttää olevan sisaruksia omaaviin lapsiin verrattuna suurempi taipumus joutua luokassaan syrjään. Sisarukset ovat lapselle vertaisia ja sisarusten kanssa toimiminen opettaa lapsia toimimaan vertaisten kanssa. Sisarusten lukumäärällä on samansuuntaisia vaikutuksia. Kolme tai useampia sisaruksia omaavilla lapsilla näyttää olevan selkeästi pienempi taipumus ajautua luokassa syrjään. He ovat kasvaneet yhdessä vertaisten kanssa, jolloin koulussa vertaisten kanssa ryhmän jäsenenä toimiminen on heille tuttua.
Sisarusasemalla vaikuttaa myös olevan selkeä yhteys lapsen rooliin koulussa. Sisarussarjan vanhimmalla lapsella ja ainoalla lapsella on varsin samankaltaiset roolit koulussa. Vanhemmat kohtelevat usein vanhimpia ja ainoita lapsia varsin samankaltaisesti, joka voi johtaa samankaltaisiin rooleihin. Vanhimpien ja nuorempien sisarusten välillä eroavaisuudet ovat jo huomattavammat. Vanhimmilla sisaruksilla oli suurin taipumus toimia johtajina ja suurin taipumus ajautua syrjään. Keskimmäisillä sisaruksilla vaikuttaa olevan vähiten taipumusta johtajien rooleihin, mutta toisaalta heidän sosiaalisesta kyvykkyydestään viestii runsas suosikki-nimitysten määrä ja vähäinen taipumus ajautua syrjään. Myös sisarussuhteen laatu vaikutti olevan yhteydessä lapsen runsaaseen suosikki -nimityksiin ja vähäiseen riskiin syrjäytyä. Nuorimpien sisarusten nimitysten määrä ei erottunut minkään sosiaalisen päätyypin osalta erityisen voimakkaasti. Kirjallisuudessa vanhimmat sisaruksen mielletäänkin usein johtajiksi, keskimmäiset sosiaalisiksi ja nuorimmat persoonallisiksi.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201308241631 |
| Date | 27 August 2013 |
| Creators | Kärkkäinen, M. (Marko) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Marko Kärkkäinen, 2013 |
Page generated in 0.002 seconds