Tutkittava konteksti on työhyvinvointi ja työhyvinvoinnin johtaminen. Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus, jonka kohderyhmänä on seitsemän eri aloja edustavan ison julkisen organisaation tai yksityisen yrityksen ylintä johtajaa. Kohderyhmän taloudellinen ja yhteiskunnallinen painoarvo on merkittävä: henkilöstön määrä oli yhteensä v. 2011 58 860, yritysten liikevaihto oli v. 2011 15,5 Mrd € ja julkisten organisaatioiden toimintamenot v. 2010 tai v. 2011 yhteensä 2,3 Mrd €. Tutkimuksen aineistona on ko. johtajien teema- ja syvähaastattelun tekniikalla toteutetut haastattelut vuosina 2010 ja 2011. Haastattelurunko tehtiin etukäteen, haastattelut äänitettiin ja litteroitiin.
Työhyvinvointia koskevassa kirjallisuudessa johtajien omaa näkökulmaa asiaan ei ole juuri käsitelty ja tutkimuksessa halutaan selvittää, miten johtajat määrittelevät ja hahmottavat työhyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin johtamisen toimintana.
Aineiston analyysissa tukeudutaan sosiaalisen konstruktionismin, diskurssianalyysin ja kehittävän työntutkimuksen periaatteisiin ja metodologiaan. Aineisto jaetaan nelikenttäanalyysin avulla osa-alueisiin ja osa-alueet jäsennetään kehittävän työntutkimuksen toimintajärjestelmämallin mukaisesti. Näin saadun jäsennyksen avulla voidaan havaita, että työhyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin johtamisen määritteleminen johtajien työnä noudattelee hyvin ajankohtaista ja asiantuntijoiden tuottamaa määrittelyä. Toisaalta analyysi paljastaa työhyvinvoinnin johtamisen syvärakenteen ja kokonaisuuden, joka ei ole yhtenäinen, selkeä ja johdonmukainen. Analyysin perusteella työhyvinvoinnin johtaminen koostuu historiallisesti erilaiseen teoreettiseen taustaan ja ajattelutapaan nojaavista osa-alueista, joiden välillä on jännitteitä ja ristiriitaisuuksia. Nämä tuntuvat johtamisen arjessa mm. päätöksenteon haasteina, työn sujuvuuden ongelmina ja ne myös pakottavat käymään monenlaisia neuvotteluja eri osapuolien kanssa.
Johtajien tietoinen pyrkimys on tukea monin tavoin työntekijöitä ja työhyvinvointiin halutaan panostaa. Laissa ja asetuksissa annettuja velvoitteita noudatetaan huolellisesti. Työhyvinvoinnin johtaminen on toimintana sekä työntekijöitä auttavaa ja heidän autonomiaansa tukevaa, mutta toisaalta tehokkuutta, järjestelmällisyyttä ja tuottavuutta painottavaa. Johtajien arvoissa korostuvat tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Johtajat myös velvoittavat työntekijöitä kantamaan vastuuta paitsi omasta työstään, myös työkyvystään ja hyvinvoinnistaan. Rajanvetoa vastuiden ja velvollisuuksien suhteen käydään monen tasoissa neuvotteluissa ja verkostoyhteistyössä. Johtajien tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat paitsi henkilöstöasioista vastaavat tahot, myös erityisesti työterveyden ja työsuojelun asiantuntijat sekä monet muut konsultit ja kouluttajat.
Tutkimustulosten yleistettävyyttä puolustaa kohdeyritysten ja -organisaatioiden laajuus ja merkittävyys yhteiskunnallisina toimijoina sekä aineiston saturaation testaaminen, huolellinen analyysi ja raportointi. Tutkimustulokset auttavat tehdyn jäsennyksen pohjalta ymmärtämään, suunnittelemaan ja kehittämään työhyvinvoinnin johtamista erilaisilla työpaikoilla. Tutkimuksen tulokset antavat myös pohjaa tarkentaville tutkimuksille pyrittäessä esim. pidentämään työuria, kehittämään uusia yhteistyökäytäntöjä, toimintatapoja sekä työhyvinvoinnin johtamisen paradigmaa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201305131258 |
| Date | 13 May 2013 |
| Creators | Salomäki, J. (Jaana) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Jaana Salomäki, 2013 |
Page generated in 0.0027 seconds