Tässä pro gradu -tutkielmassa on selvitetty Ouluun suunnitteilla olevan korkealaatuista energiapuuhaketta tuottavan bioenergiaterminaalin hyötyjä lämpöyrittäjyyteen. Terminaalin myötä lämpöyritykset voisivat ulkoistaa osan toiminnastaan, joten tutkimuksessa on selvitetty lämpöyritysten nykyistä ulkoistamisen määrää sekä ulkoistamisen vaikutuksia yritysten toimintaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin lämpöyrittäjien keskinäisen yhteistyön merkitystä toimialan kasvattamisessa Pohjois-Suomessa sekä sitä millainen toimitusketju pystyisi parhaiten vastaamaan kasvavaan energiapuuhakkeen kysyntään. Tutkimuksen lähtökohta oli logistinen ja sen teoreettinen viitekehys muodostui logistiikan ulkoistamisprosessista.
Tutkimus suoritettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla Pohjois-Suomessa toimivia lämpöyrittäjiä, joko paikan päällä tai sähköpostin välityksellä. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin Hakevuori Oy:n hakeurakoinnista vastaavaa toimialajohtajaa sekä Suomen Metsäkeskuksen Oulun toimipisteen bioenergia-asiantuntijaa. Tutkimuksessa on piirteitä sekä tapaustutkimuksesta, että toimintatutkimuksesta. Tapauksena tutkimuksessa on pohjoissuomalainen lämpöyrittäjyys.
Tutkimuksen mukaan lämpöyrityksille on erityisen tärkeää asiakkaille kuljetettavan hakkeen laatu, ja ne tarkastelevat tämän vuoksi omaa toimintaansakin ennen kaikkea laadun kautta. Suunniteltu terminaali tuottaisi todella kuivaa ja näin ollen korkealaatuista haketta. Lämpöyritykset saisivat sen avulla tasalaatuista haketta ja ne tietäisivät tarkasti kuinka paljon lämpöenergiaa tietty määrä haketta sisältää. Tämä taas helpottaisi toiminnan ennakointia ja vähentäisi kuljetuksia. Lisäksi terminaali vähentäisi välitöntä investointitarvetta lämpöyritysten omiin terminaaleihin. Taloudellisesti keinokuivaava terminaali myös nopeuttaisi energiapuun toimitusketjuja, ja se olisi lämpöyrittäjien mielestä paras toimitusketjun malli vastaamaan kasvavaan kulutukseen. Lämpöyrittäjät olisivat myös valmiita laajempaan yhteistyöhön toimialansa kehittämiseksi Pohjois-Suomessa.
Ongelmakohta on terminaalin suunniteltu sijainti Oulun keskustassa, jonka myötä puuta jouduttaisiin kuljettamaan paljon edestakaisin, koska sekä metsäpalstat, joilta energiapuu kerätään, että käyttökohteet sijaitsevat Oulun kaupunkialueen ulkopuolella. Terminaalin toimintaan ja suunnitteluun olisi myös otettava mukaan toimijoita mahdollisimman laajasti, jotta alalla tutkimuksen mukaan yleisesti esiintyvää kateutta ei pääsisi syntymään.
Tutkimuksen tilaaja on konsulttiyritys, joka on selvittänyt asiakaspotentiaalia terminaalin tuottamalle puuhakkeelle Oulun seudulla. Tutkimukseen osallistuneet lämpöyrittäjät toimivat kaikki Pohjois-Suomessa, joten tutkimustuloksia ei voi suoraan yleistää koskemaan koko Suomea, koska toimintaympäristöillä on aluekohtaisesti suuria eroja.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201308301668 |
| Date | 02 September 2013 |
| Creators | Hirsimäki, M. (Markus) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Markus Hirsimäki, 2013 |
Page generated in 0.0021 seconds