Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kotona muistisairasta puolisoaan hoitavien ja hoitaneiden miesomaisten kokemuksia saamastaan tuesta sekä tuen tarpeesta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tiedonantajat rekrytoitiin tutkimukseen kahden muistiyhdistyksen kautta. Yhdistysten työntekijät valitsivat harkinnanvaraisella otannalla kymmenen tiedonantajaa (n=10) miesomaisten joukosta. Tiedonkeruu tapahtui vapaamuotoisten kirjoitelmien ja kirjoitelmia täydentävien haastatteluiden avulla keväällä ja kesällä 2017. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Miesomaisten kokemuksista muodostui kolme luokkaa, jotka kuvasivat tutkittavaa ilmiötä: yhdessä eläminen arjessa, miesomaisten saama tuki ja miesomaisten tuen tarve. Tutkimustulosten mukaan yhdessä eläminen kuvattiin yhteiselon vaikeuksina sekä positiivisina kokemuksina. Yhdessä tekeminen ja osallistuminen nousivat tutkimuksesta esille. Tietoa muistisairauksista ja niiden etenemisestä oli saatavilla esitteiden ja luentojen muodossa. Vertaistuki, läheisiltä ja ystäviltä saatu tuki sekä yhdistysten järjestämät tilaisuudet koettiin tärkeänä sosiaalisena tukena. Muistiyhdistyksen merkitys tiedon antajana ja tilaisuuksien järjestäjänä korostui. Liikunta koettiin tärkeäksi toimintakyvyn ja voimavarojen ylläpitämisessä. Kotitöistä selvittiin itsenäisesti tai puolison kanssa yhdessä. Miesomaiset kaipasivat uutta ja ajantasaista tietoa muistisairauksista sekä käytösoireista. He toivoivat tukea ja ohjausta erilaisten lomakkeiden täyttämisiin sekä neuvoja tukien hakemisiin. Tietoa teknologiasta ja käyttäjäkokemusta erilaisista laitteista kaivattiin myös lisää. Muistisairauden edetessä tarvittaisiin apua kotitöihin sekä tukea miesomaisten jaksamiseen.
Tutkimus on tuonut lisää uutta tietoa sekä ymmärrystä muistisairasta puolisoaan hoitavien miesomaisten saamasta tuesta ja tuen tarpeista. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä miesomaisille tarkoitettuja tukimuotoja. Tukimuotojen kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota eri palvelujen tarjoajien yhteistyöhön, jolla varmistetaan tiedon siirtyminen ja kokonaisvaltainen tukeminen. / The purpose of this study was to describe how male caregivers experience received support and the need for it.
The research was carried out as a qualitative study. The informants were recruited through two memory associations. The associations’ employees opted for a discretionary sampling altogether ten informants (n=10) among the male caregivers. The data collection was carried out in the spring and summer of 2017 with free-form writings and thematic interviews. The material was analysed using an inductive content analysis.
The experiences of male relatives consisted of three concepts that illustrate the phenomenon was being studied: Living together in everyday life, support received by male caregivers and the need for support. According to the research results, the effects of memory disease on everyday life appear as difficulties and as positive experiences. Togetherness and participation emerged from the research. Information on memory disorders and their progress was available in brochures and lectures. Peer support, support from family and friends, and events organized by organizations and associations were seen as an important social support. The importance of the memory association as a provider of information and organizer of events was emphasized. Physical exercise was considered to be important in maintaining functional capacity and resources. Home chores were solved independently or with the spouse. Male caregivers needed new and updated information on memory disorders. The male caregivers hoped for support and guidance on filling in various forms and advice on how to apply for support. More information about technology and user experience on various devices were needed. As the memory disease proceeds help would be needed in home chores as well as in supporting male caregivers’ wellbeing.
The research has brought new knowledge and understanding of the support received by male caregivers and the needs for support. The results can be used to develop new forms of support for male caregivers. In the development of support models attention should be paid to the cooperation of various service providers to ensure the transfer of information and comprehensive support.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201712063286 |
| Date | 11 December 2017 |
| Creators | Nordbäck, J. (Jaana) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Jaana Nordbäck, 2017 |
Page generated in 0.0511 seconds