Abstract
The efficiency of public service provision has been a subject of debate for several decades. Discussions that are centred around whether public or private service provision is more efficient are still active around the world and also concern water and sewage services. Additionally, waterworks are facing tightening quality and environmental requirements, while ageing infrastructure and rapidly growing repair debt must also be addressed.
This study aims to identify the actions that are required to improve waterworks performance without compromising service quality. The objective is to find both internal and external factors that will improve efficiency. Despite the clear pressure for new solutions, there is only a limited amount of research on the topic, which provides further justification for this study.
This dissertation has adopted a case study approach with multiple data sources in order to provide as diverse, detailed and profound information regarding the Finnish water and sewage sector. Data sources such as interviews, questionnaire and publicly available financial data were used as a basis for analysis.
The results of this study indicate that the external factors that influence the performance of waterworks include legislation, environmental issues, population density and municipal topography. When benchmarking different waterworks, it is important to understand that some of these conditions are case-specific. Waterworks cannot change the external factors but they must analyse them in order for them to operate optimally. Internal factors that waterworks managers and municipal owners can influence include the selection of a suitable ownership and governance model, the roles of different decision makers, the competence of board members, asset management practices, proper maintenance of infrastructure, and operational and financial transparency.
This study emphasises that municipal owners should concentrate on ownership policy and focus on their role as owners, not as operational managers. The selection of waterworks board members should prioritise management and engineering expertise. Legislators could help improve the efficiency of waterworks by promoting transparency and requiring uniform reporting practices. Making key information publicly available would enable benchmarking and planning of development activities. Waterworks managers should make long-term investment plans and systematically manage their assets. / Tiivistelmä
Julkisen palvelutuotannon tehokkuus on puhuttanut tutkijoita ympäri maailmaa jo vuosikymmenien ajan. Julkisen ja yksityisen palveluntuotannon eroista on keskusteltu monella sektorilla, niin myös vesi- ja jätevesihuoltopalveluissa. Vesihuollon kiristyvät laatu- ja ympäristövaatimukset, vanheneva infrastruktuuri ja nopeasti kasvava korjausvelka yhdessä tiukkenevien tehokkuusvaatimusten kanssa asettavat monet vesihuoltolaitokset ahtaalle.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla vesihuollon suoristuskykyä voidaan parantaa kuitenkaan vaarantamatta palvelun laatua. Tavoitteena on löytää sekä sisäisiä että ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat vesihuollon suorituskykyyn ja joita muuttamalla vesihuollon tehokkuutta voidaan parantaa.
Tämän väitöskirjan lähestymistapa on tapaustutkimus ja siinä hyödynnetään useita erilaisia tietolähteitä, jotta pystytään luomaan monipuolinen kuvaus tutkimuskohteesta. Analyysin perustana käytettiin erilaisia tietolähteitä kuten haastatteluja, kyselylomaketta sekä julkisesti saatavissa olevia taloudellisia tietoja.
Tutkimustulosten mukaan vesihuoltolaitoksen suorituskykyyn vaikuttavia ulkoisia tekijöitä ovat muun muassa lainsäädäntö, ympäristölliset seikat, kunnan topografia sekä asukastiheys. Vesihuoltolaitokset eivät voi suoraan vaikuttaa ulkoisiin tekijöihin, mutta niiden tunnistaminen ja vaikutusten analysointi on tärkeää, jotta annetuissa puitteissa voidaan toimia optimaalisesti. Sisäiset tekijät, joihin vesihuoltolaitoksen johto ja kuntaomistaja voivat vaikuttaa, ovat sopivan omistus- ja hallintomallin valinta, eri toimijoiden väliset roolit, hallituksen jäsenten pätevyys, omaisuuden hallinta sekä operationaalinen ja taloudellinen läpinäkyvyys.
Tutkimustulosten mukaan vesihuoltolaitoksen kuntaomistajan tulisi keskittyä omistajapolitiikkaan ja rooliinsa omistajana eikä operatiivisena johtajana. Vesihuoltolaitoksen johtokunnan ja hallituksen jäseniä valittaessa tulisi etusijalle asettaa liikkeenjohdollinen ja tekninen osaaminen. Avoimuuden edistäminen ja yhtenäisten raportointikäytäntöjen edellyttäminen ovat lainsäätäjän mahdollisia työkaluja vesihuoltolaitoksen tehokkuuden edistämiseen. Vesihuoltolaitoksen johdon tulisi tehdä pitkän aikavälin investointisuunnitelmia sekä systemaattisesti hallita vesihuoltolaitoksen omaisuutta.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-951-42-9477-8 |
| Date | 06 June 2011 |
| Creators | Herrala, M. (Maila) |
| Contributors | Haapasalo, H. (Harri), Belt, P. (Pekka) |
| Publisher | Oulun yliopisto |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2011 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3213, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2226 |
Page generated in 0.0031 seconds