Abstract
This research examines one three-generations' conceptions of the
justification and educational effects of parental acceptance and
rejection. The three-generations was comprised of 80-year-old lady, her
57-year-old daughter and 33-year-old granddaughter. Main interest of the
research is to investigate those changes that can be found in
grandmother's, mother's and daughter's ways of perceiving parental
acceptance and rejection. In theoretical level of the research,
constructively oriented child- and educational research and so called
"empiric" social study are bridged.
The research is a qualitative case study and its empirical data is
collected by interviews. Three-generations, so called primary informants,
are personally interviewed and interviewed all three being present at the
same time.
Geertz's interpretive basis are used as a theoretical basis for
collecting and analysing the data. The actual research method of empirical
data analysis has been Koski's method, which is based on Gadamer's
hermeneutics.
Results point out that the three-generations' conceptions of the
justification of parental acceptance and rejection seem to be similar from
one generation to another, but the women's speech of educational effects
of acceptance and rejection includes more differences between generations.
Results can partly be explained so that we can expect that behaviour in
commonplace level often remains similar from one generation to another in
spite of surrounding social trends. Accordingly, we can think that the
speech of when a person has considered showing acceptance and rejection to
a child acceptable in his/her behaviour, may remain similar from one
generation to another because of its commonplace nature. Change in
conceptions of the educational effects of acceptance and rejection may be
explained by the aspect that the speech of educational effects detach
itself from the level of commonplace behaviour, contrary to speech of
justification. We can therefore assume that the abstract speech is
affected by society's trends and educational atmosphere. / Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan yhden sukupolvikolmikon
käsityksiä lapseen kohdistettavan hyväksynnän ja
torjunnan oikeutuksesta ja kasvatuksellisista vaikutuksista.
Sukupolvikolmikon muodostavat 80-vuotias rouva, hänen 57-vuotias
tyttärensä ja 33-vuotias tyttärentyttärensä.
Ydinmielenkiinnon kohteena on kysymys siitä, millaisia muutoksia on
havaittavissa sukupolvikolmikon isoäidin, äidin ja tyttären
tavassa hahmottaa kotikasvatukseen liittyvä hyväksyntä ja
torjunta. Teoreettisella tasolla tavoitteena on rakentaa siltaa
"empiristisen" sosialisaatiotutkimuksen ja konstruktivistisesti
orientoituneen lapsi- ja kasvatustutkimuksen välille.
Tutkimus on otteeltaan laadullinen tapaustutkimus ja sen empiirinen
aineisto on kerätty haastatteluin. Sukupolvikolmikkoa on haastateltu
henkilökohtaisesti ja koko kolmikon ollessa yhtä aikaa
läsnä.
Haastatteluaineiston keruun ja analyysin teoreettisena pohjustuksena
on käytetty Geertzin tulkinnallisia lähtökohtia.
Varsinaisena metodina tutkimuksen empiirisen aineiston analysoinnissa on
käytetty Kosken Gadamerin hermeneutiikasta eksplikoimaa
menetelmää.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sukupolvikolmikon
käsitykset hyväksynnän ja torjunnan oikeutuksesta
näyttävät säilyneen samantapaisia sukupolvesta
toiseen, mutta kolmikon puhe hyväksynnän ja torjunnan
kasvatuksellisista vaikutuksista sisältää enemmän
eroavaisuuksia sukupolvien kesken. Tulosta selittää osaltaan se,
että voi olettaa käyttäytymisen siirtyvän usein
arkipäivän tasolla melko samantapaisena sukupolvesta toiseen
välittämättä paljonkaan ympäröivän ajan
ja yhteiskunnan virtauksista. Voi siis ajatella, että myös puhe
siitä, milloin henkilö on toiminnassaan pitänyt
oikeutettuna hyväksynnän ja torjunnan osoittamista lapselle, voi
arkipäiväisyytensä vuoksi säilyä samantapaisena
sukupolvelta toiselle. Hyväksynnän ja torjunnan kasvatuksellisia
vaikutuksia koskevien käsitysten muuttumista sukupolvesta toiseen
saattaa selittää osaltaan se, että puhe kasvatuksellisista
vaikutuksista liikkuu enemmän irti arkipäiväisen
käyttäytymisen tasosta kuin puhe oikeutuksesta. Voi siis
olettaa, että abstraktimpaan puheeseen vaikuttaa enemmän
kulloisenkin yhteiskunnallisen ajan aatevirtaukset ja yhteiskunnallinen
kasvatusilmapiiri.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn951-42-6866-0 |
| Date | 11 December 2002 |
| Creators | Linnatsalo, S. (Saara) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2002 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-323X, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2242 |
Page generated in 0.0016 seconds