Denna pro gradu-avhandling koncentrerar sig på semantiska förändringar som förekommer mellan Tove Janssons tre muminbilderböcker ”Hur gick det sen?”, ”Vem ska trösta knyttet?” samt ”Den farliga resan” och deras finska översättningar ”Kuinkas sitten kävikään?”, ”Kuka lohduttaisi nyytiä?” och ”Vaarallinen matka. Metoden som används i avhandlingen är kvalitativ och deskriptiv, men även kvantitativa drag finns med. Materialet genomgås med hjälp av närläsning och fall där översättaren har förändrat originaltextens betydelse skrivs ner i form av en kategoriserad lista. Teman som formar den teoretiska delen för arbetet är översättning som allmänt fenomen, barnlitteratur och bilderböcker samt deras översättning och semantik. Tyngdpunkten i delen som handlar om översättning är vilka krav som ställs på en översättning och hurdan är en ekvivalent översättning. I samband med barnlitteratur presenteras definitioner till begreppet ”barnlitteratur” och utredas hur barnlitteratur borde översättas. Vid sidan av barnlitteratur behandlas även översättning av poesi, eftersom forskningsmaterialet består av böcker som är skrivna i diktform. Bilderböcker och deras definitioner behandlas i följande avsnitt och i arbetet presenteras två olika sätt att kategorisera bilderböcker. Översättning av barnböcker och bilderböcker hänger tätt ihop, men i arbetet ges akt på några specifika saker som översättaren borde ta i beaktande när han eller hon översätter bilderböcker. Ordens betydelser och semantiska förhållanden till varandra behandlas i samband med begreppet ”semantik”. I analysdelen betraktas 60 exempel ur materialet där förändringar av olika slag förekommer. I detta arbete finns tre huvudkategorier för förändringarna: tillägg, utelämningar och ersättningar. Dessa tre omfattar sammanlagt elva underkategorier som är semantiska tillägg, explicitgörande tillägg, semantiska utelämningar, implicitgörande utelämningar, ersättning av ett element, subjektsförändring, förändringar i förhållanden, förändringar i handlingens säkerhet, förändringar i ordföljd som påverkar betydelsen, samma sak med andra ord och helt förändrade fall. Förändringar finns av olika slag och olika längd: från substantiv till adverb och från enstaka ord till hela meningar. I de flesta fallen hade materialets diktartade natur påverkat tillkomsten av förändringen: översättarna hade stävat efter slutrim eller rytmisk enhetlighet med originaltexten. När förekomster av olika slags förändringar i alla böcker tillsammans jämförs med varandra, var den största huvudgruppen ersättningar. Utelämningarnas andel var näststörsta och tillägg hade översättarna gjort minst. Den största enskilda kategorin var semantiska utelämningar och semantiska tillägg och samma sak med andra ord-ersättningar delar den andra platsen. Dessa resultat ger dock en felaktig bild av förändringarnas fördelning, eftersom både utelämningar och tillägg uppfattar endast två stora kategorier medan ersättningar har delats in i sju mindre grupper. Därtill behandlades varje bok enskild och några skillnader märktes mellan dem. Fördelningen av förändringarna i ”Hur gick det sen?” liknade mest fördelningen i alla böcker tillsammans och ingen kategori sticker fram. I ”Vem ska trösta knyttet?” var andelen av utelämningarna avsevärd medan ersättningar dominerade i ”Den farliga resan”. Förändringarna hade gjorts mest i Den farliga resan, näst mest i ”Vem ska trösta knyttet?” och minst i ”Hur gick det sen?”. Eftersom böckerna är av olika längd, måste förändringarna betraktas även i förhållande till sidantalet och då är andelen förändringar störst i ”Den farliga resan”, näst störst i ”Hur gick det sen?” och minst i ”Vem ska trösta knyttet?”. / Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy semanttisiin muutoksiin, joita ilmenee Tove Janssonin kolmen muumikuvakirjan ”Hur gick det sen?”, ”Vem ska trösta knyttet?” sekä ”Den farliga resan” ja niiden suomenkielisten käännösten välillä, joita ovat ”Kuinkas sitten kävikään?”, ”Kuka lohduttaisi nyytiä” ja ”Vaarallinen matka. Tutkimuksessa käytetty metodi on kvalitatiivinen ja deskriptiivinen, mutta mukana on myös kvantitatiivisia piirteitä. Materiaali käydään läpi lähiluvun avulla ja tapaukset, joissa kääntäjä on muuttanut alkuperäistekstin merkitystä, kirjoitetaan muistiin kategorisoidun listan muotoon. Työn teoreettinen tausta koostuu kääntämisestä yleisenä ilmiönä, lastenkirjallisuudesta ja kuvakirjoista sekä niiden kääntämisestä ja semantiikasta. Painopiste kääntämistä käsittelevässä osassa on käännökselle asetetuilla vaatimuksilla ja siinä, millainen on yhdenmukainen käännös. Lastenkirjallisuuden yhteydessä esitellään määritelmiä termille ”lastenkirjallisuus” ja selvitetään, miten lastenkirjallisuutta tulisi kääntää. Lastenkirjallisuuden ohella käsitellään myös runouden kääntämistä, sillä tutkimusmateriaali koostuu runomuotoon kirjoitetuista kirjoista. Kuvakirjoja ja niiden määritelmiä tarkastellaan seuraavassa osassa ja työssä esitellään kaksi erilaista tapaa kategorisoida kuvakirjoja. Lastenkirjojen ja kuvakirjojen kääntäminen kuuluvat tiiviisti yhteen, mutta työssä kiinnitetään huomiota erityisiin asioihin, joita kääntäjän tulisi kuvakirjoja kääntäessään huomioida. Sanojen merkityksiä ja semanttisia suhteita toisiinsa käsitellään semantiikan käsitteen yhteydessä. Analyysiosiossa tarkastellaan 60 materiallista poimittua esimerkkiä, joissa esiintyy erilaisia muutoksia. Tässä työssä on eritelty kolme pääkategoriaa muutoksilla: lisäykset, poistot ja korvaukset. Nämä kolme käsittävät yhteensä yksitoista alakategoriaa, joita ovat semanttiset lisäykset, eksplisiittiset lisäykset, semanttiset poistot, implisiittiset poistot, osan korvaaminen, subjektin muutos, muutokset suhteissa, muutokset toiminnan varmuudessa, merkitykseen vaikuttavat muutokset sanajärjestyksessä, sama asia eri sanoin ja täysin muutetut tapaukset. Muutoksia on erityyppisiä: substantiiveista adverbeihin ja yksittäisistä sanoista kokonaisiin virkkeisiin. Useimmissa tapauksissa materiaalin runonomainen luonne oli vaikuttanut muutoksen syntymiseen: kääntäjät olivat pyrkineet loppusointuihin tai rytmiseen yhdenmukaisuuteen alkuperäistekstin kanssa. Kun erityyppisten muutosten esiintymisiä kaikissa kirjoissa yhteensä verrattiin toisiinsa, korvaukset olivat suurin pääluokka. Poistojen osuus oli toiseksi suurin ja kääntäjät olivat tehneet vähiten lisäyksiä. Suurin yksittäinen kategoria oli semanttiset poistot ja semanttiset lisäykset ja korvaukset, joissa sama asia oli sanottu eri sanoin, jakoivat toisen sijan. Nämä tulokset antavat kuitenkin hieman virheellisen kuvan muutoksen jakautumisesta, koska sekä poistot että lisäykset sisältävät ainoastaan kaksi suurta kategoriaa, kun taas korvaukset on jaettu seitsemään pienempään ryhmään. Lisäksi jokaista kirjaa tarkasteltiin erillisesti ja niiden välillä huomattiin joitakin eroavaisuuksia. Muutosten jakautuminen kirjassa ”Kuinkas sitten kävikään?” muistutti eniten jakaumaa, jossa kaikki kirjat olivat yhdessä, ja mikään kategoria ei pistänyt esiin. Poistojen osuus oli huomattava kirjassa ”Kuka lohduttaisi nyytiä?”, kun taas korvaukset dominoivat kirjassa ”Vaarallinen matka”. Eniten muutoksia oli tehty kirjassa ”Vaarallinen matka”, toiseksi eniten kirjassa ”Kuka lohduttaisi nyytiä?” ja vähiten kirjassa ”Kuinkas sitten kävikään?”. Koska kirjat ovat eripituisia, täytyy muutoksia tarkastella myös suhteessa sivumäärään, ja silloin muutoksien osuus oli suurin kirjassa ”Vaarallinen matka”, toiseksi suurin kirjassa ”Kuinkas sitten kävikään?” ja pienin kirjassa ”Kuka lohduttaisi Nyytiä?”.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201605051629 |
| Date | 11 May 2016 |
| Creators | Viippola, H.-M. (Hanna-Maria) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Swedish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Hanna-Maria Viippola, 2016 |
Page generated in 0.0024 seconds