Vesijohtojen korroosion hidastamiseksi talousvesi tulee usein alkaloida ennen verkostoon pumppausta. Alkalointiprosessissa veden pH:ta nostetaan, mutta samalla vaikutetaan myös muihin veden ominaisuuksiin, kuten kovuuteen ja alkaliteettiin. Alkalointiin käytetään erilaisia emäksisiä kemikaaleja. Suomessa yleisimmät käytössä olevat alkalointikemikaalit ovat kalkki, lipeä ja sooda. Niillä on kuitenkin vaihtelevia vaikutuksia veden ominaisuuksiin, mikä vaikuttaa olennaisesti sopivan alkalointikemikaalin valintaan.
Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia soodalla ja lipeällä on veden ominaisuuksiin, ja arvioida, miten kyseiset kemikaalit soveltuvat juomaveden alkalointiin. Työn pohjustukseksi on selvitetty myös talousveden käsittelyketju ja erityisesti alkalointiprosessi. Tuloksia on verrattu varsin yleiseen, kalkilla tehtävään alkalointiin. Tutkielma on tehty kirjallisuuskatsauksena aikaisempien tutkimusten ja alan kirjallisuuden pohjalta.
Sooda ja lipeä ovat varsin yleisessä käytössä etenkin pienillä vedenpuhdistuslaitoksilla. Syynä suosioon on kemikaalien hyvä soveltuvuus prosessiin sekä syöttölaitteiston yksinkertaisuus. Käyttö on helppoa, eikä laitteisto vaadi suuria alkuinvestointeja. Veden kovuutta ei pystytä lipeällä tai soodalla nostamaan, mutta ongelman ratkaisemiseksi näiden rinnalla voidaan käyttää esimerkiksi kalkkikivialkalointia. Kumpikin kemikaali nostaa veden alkaliteettia, mutta soodalla sitä saadaan nostettua suhteellisesti enemmän kuin lipeällä. Mahdollisissa yliannostustilanteissa etenkin lipeä voi aiheuttaa vesijohtoverkoston käyttäjille terveysriskin.
Tutkielman tuloksia voidaan soveltaa tyypillisen suomalaisen raakaveden käsittelyprosesseihin, ja ne voivat auttaa sopivimman alkalointikemikaalin valinnassa sekä vedenpuhdistusprosessien kehittämisessä. / Corrosion has been a big problem in water supply networks in Finland. To prevent corrosion, water purification plants have to alkalize the drinking water before pumping it to the network. In alkalization process, the pH of the water is raised. In the process the other features of water like hardness and alkalinity, are also affected. Alkalization process is accomplished with alkaline chemicals. The most used alkalization chemicals in Finland are lime, caustic soda and soda ash. All of them have different effects on the features of the water. This is a significant factor when the alkalization chemicals are chosen.
The target in this thesis was to study what kind of effects caustic soda and soda ash have on water, and also estimate how well these chemicals suit to the alkalization process. To outline the issue, there is also explained the whole water purification process in this thesis. The results are compared with lime alkalization process, which is quite widespread in Finland. This thesis is a literature review and uses previous researches as a reference.
Caustic soda and soda ash are quite common chemicals in smaller water purification plants. They suit well in alkalization process and require only cheap and simple facilities. There are also some problems with these chemicals. They do not raise the hardness of the water as lime does. To solve this problem, limestone can be used alongside these chemicals. Both caustic soda and soda ash raise the alkalinity of the water, but soda ash does it more effectively than caustic soda. In addition, especially caustic soda can cause health risks in potential overdose situations.
The results of this thesis can be applied in purification processes of typical Finnish raw water. They can also help choosing the best alkalization chemical and developing water purification plants.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201702231223 |
| Date | 01 March 2017 |
| Creators | Saarnio, J. (Joona) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/bachelorThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Joona Saarnio, 2017 |
Page generated in 0.0016 seconds