Tutkâmuš tárkuttâsân lâi selvâttiđ, magareh eromâš tubdâlduvvah lohtâseh matematiik oppâkirje jurgâlempaargon. Tutkâmuš čuosâi suomâkielâlii oppâkiirjij jurgâlmân anarâškielân. Tutkâmuš lâi oppâkirjetutkâmuš já ton siskáldâsanalyys. Jurgâlum oppâkirjeh láá Matikka-rááiđu nube luoka čoovčâ já kiiđâ uásih (Okkonen-Sotka, Sintonen já Uus-Leponiemi 2009 ja 2007) já toi anarâškielâliih vyestipaarah Lohosierâ 2 čohčâ já kiđđâ (Okkonen-Sotka, Sintonen já Uus-Leponiemi; Anarâškielân Mäenpää, 2012 já 2013). Taid tutkim siskáldâsanalyysáin.
Tutkâmuškoččâmuššân lijjii: 1. Moh eromâš tubdâlduvvâid anarâškielâ matematiik oppâkirje jurgâlmist uáinojeh? já ton išekoččâmuššân a) Magareh čuolmah iteh jurgâlmist? já b) Magarij ovdâmeerhâi peht anarâškielâlâš oppâkirje jurgâlempargo koŋkreetlávt puátá uáinusân? Nubben tutkâmuškoččâmuššân lâi 2. Mon kulttuursensitiivliih jurgâlum oppâkirjeh láá? Tai lasseen halijdim selvâttiđ, maggar uási anarâškielâlâš oppâmateriaalist lii anarâškielâ revitalisaatiost ađai iäláskitmist.
Tutkâmuš ovdánij nuuvt, ete lam siskáldâs sierriimáin uuccâm amnâstuv kiärdášuvvee almonijd já tast maŋa mun tutkim siskáldâsanalyysáin tärkkilubbooht amnâstuvvâst kiärášuvvee almonijd. Muu tutkâmušâst selvânij, ete nelji mielâkiddiiváá já enâmustáá kiärdášuvvee almoneh láá: 1) Lovo-noomin-paarâ hárjuttâsâi vástádâsâin, 2) suomâkielâ passiiv já ton jurgâlemmuulsâiävtuh, 3) ereslágáneh čiähusänihárjuttâsah, já 4) jurgâlus fáárust puátukielâ teevstâst. Lovo-noomin-paarâ merhâšume uáinoo eromâšávt hárjuttâsâin, mast uáppee rekinist koŋkreetlijd aašijd, já vástádâsân lii merkkejum kuárus saje maŋa noomin, mii lâi rekinistemnáál. Anarâškielâst loho 1 váátá paarrân nominatiiv, lovoh 2–6 oovtâlovo akkusatiiv já lovvoost 7 pajaskulij partitiiv.
Nubbe tehálâš almoon amnâstuvvâst lâi tot, ete suomâkielâlii oppâkirjeest passiiv kiävttoo tävjibeht ko sämikielâst. Suomâkielâ passiiv jurgâlmân ij lah čielgâ čuávdus (Olthuis 2014). Vuolgâkielâ, täst suomâkielâ, passiiv jurgâlem kalga jyehi tábáhtusâst smiettâđ sierâ nuuvt, et tot heivee tárkuttâsân. Táválávt kuittâg suomâkielâ passiiv partisiip -ráhtus vaastân heivee anarâškielâ partisiip preesens.
Tutkâmuš mield puáhtá ettâđ, ete oppâmateriaalist lii stuorrâ uási anarâškielâ iäláskitmist já iälááskmist. Oppâkirje várás kalga rähtiđ uđđâsaanijd, já oppâkirje ruotâsmit taid kielân. Koččâmuš tast, ete lii-uv jurgâlem šiev vyehi pyevtittiđ oppâmateriaal, páácá taan tutkâmuš maŋa-uv ávusin. Aainâs tot oro lemin häälbib já jotelub vyehi pyevtittiđ uđđâ oppâmateriaal, mut kulttuursensitiivlâšvuođâ uáinust jurgâlem ij máhđulávt lah olmâ vyehi (keejâ Keskitalo 2010). Oppâkirjeh kietâdeleh maaŋgâid ubâ Suomâ kyeskee fáádáid, mut iä sämikulttuur teikkâ sämikuávlun lohtâseijee aašijd. / Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia erityispiirteitä matematiikan oppikirjan käännöstyöhön liittyy. Tutkimus kohdentui suomenkielisen matematiikan oppikirjan kääntämiseen inarinsaameksi. Kyseessä on oppikirjatutkimus ja sen sisällönanalyysi. Käännettävät matematiikan oppikirjat olivat Matikka-kirjasarjan toisen luokan syksyn ja kevään osat (Okkonen-Sotka, Sintonen ja Uus-Leponiemi 2009 ja 2007) ja näiden inarinsaamenkieliset vastineet Lohosierâ 2 čohčâ ja kiđđâ (Okkonen-Sotka, Sintonen ja Uus-Leponiemi; inarinsaameksi Mäenpää, 2012 ja 2013). Näitä tarkastelin sisällönanalyysillä.
Tutkimuskysymykseksi oli asetettu: 1. Mitä erityispiirteitä liittyy matematiikan oppikirjojen kääntämiseen? Alakohtana kysyn: a) Millaisia ongelmia käännöstyössä ilmenee? ja b) Millaisten esimerkkien kautta inarinsaamenkielisen oppikirjan käännöstyö konkretisoituu? Toisena tutkimuskysymyksenä on 2. Kuinka kulttuurisensitiivisiä käännetyt oppikirjat ovat? Näiden lisäksi halusin selvittää, millainen rooli inarinsaamenkielisellä oppimateriaalilla on inarinsaamen revitalisaatiossa eli kielenelvytyksessä.
Tutkimus eteni siten, että sisällön erittelyllä etsin eniten toistuvat ilmiöt tutkimusaineistosta ja sen jälkeen sisällönanalyysillä analysoin tarkemmin aineistossa toistuvia ilmiöitä. Tutkimuksessa tuli esiin, että neljä mielenkiintoisinta ja eniten toistuvaa ilmiöitä matematiikan oppikirjan käännöstyön kannalta ovat: 1) luvun ja nominin parivaljakko tehtävien vastauksissa, 2) suomenkielisen passiivin esiintyminen ja sen käännösvaihtoehdot (ks. myös Olthuis 2014), 3) erilaiset piilosanatehtävät oppikirjoissa, ja 4) käännökset mukana tulokielisessä tekstissä. Luvun ja nominin parivaljakon merkitys näyttäytyy erityisesti tehtävissä, joissa vastaukseen on tyhjän aukon lisäksi valmiiksi kirjoitettu laskettavana ollut nomini. Inarinsaamen luku yksi saa parikseen nominin yksikön nominatiivin, luvut 2–6 yksikön akkusatiivin ja luvut seitsemästä ylöspäin partitiivin.
Toisena suurena ilmiönä tutkimustuloksissa selvisi suomenkielisen oppikirjan tiuha passiivimuotojen käyttö. Inarinsaamessa passiivin käyttö ei ole yhtä yleistä kuin suomen kielessä, eikä sille ole standardisoitua käännöskäytäntöä (Olthuis 2014). Lähtökielen, suomen kielen, passiivin käännös täytyy jokaisessa tapauksessa erikseen harkita kontekstiin sopivaksi. Usein kuitenkin esimerkiksi suomenkielen passiivin partisiipin käännökseksi sopii saamenkielen partisiipin preesens.
Tutkimuksesta voidaan päätellä, että oppikirjalla on suuri rooli inarinsaamen elvyttämisessä ja elpymisessä. Oppikirja luo uudissanojen tarpeen, ja toimii niiden vakiinnuttajana kieleen. Kysymys, onko käännös hyvä tapa tuottaa inarinsaamenkielistä oppimateriaalia, jää tämän tutkimuksen jälkeenkin avoimeksi. Ainakin se on taloudellisempi ja nopeampi tapa tuottaa inarinsaamenkielistä oppimateriaalia, mutta kulttuurisensitiivisyyden kannalta käännös ei mahdollisesti ole oikea valinta (ks. Keskitalo 2010). Oppikirjoissa ja niiden kuvituksessa käsitellään monia koko Suomeen sopivia aiheita, mutta ei mitään saamelaiskulttuuriin tai saamelaisalueeseen viittaavaa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201606032223 |
| Date | 13 June 2016 |
| Creators | Mäenpää, I. (Iiris) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Inari Sami |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Iiris Mäenpää, 2016 |
Page generated in 0.0028 seconds