Return to search

The effectiveness of education on critical care nurses' knowledge and skills in adhering to guidelines to prevent ventilator-associated pneumonia

Abstract

Professional practice in critical care settings is characterized by the application of relevant theories, research and evidence-based guidelines to clinical practice. However, critical care nurses’ knowledge and skills in adhering to evidence-based protocols and guidelines for avoiding ventilator-associated pneumonia are inadequate.
The aim of the study was to evaluate critical care nurses’ knowledge and skills in adhering to best-practice endotracheal suctioning recommendations and ventilator bundles, to develop and validate instruments to evaluate the care of mechanically ventilated patients, and to evaluate the effectiveness of continuing education on critical care nurses’ knowledge and skills, with a focus on ventilator bundles.
In the first study, a descriptive and cross-sectional correlation study was conducted to evaluate critical care nurses’ (n = 40) endotracheal suctioning practices in relation to current best-practice recommendations. In the second study, a descriptive design with a literature review was conducted to assess the effectiveness of educational programmes in preventing ventilator-associated pneumonia. In the third study, an instruments validation study was conducted to develop and test the psychometric properties of the Ventilator Bundle Questionnaire (VBQ) and Observation Schedule (VBOS). In the fourth study, the effectiveness of human patient simulation education was evaluated among thirty (n = 30) critical care nurses who were randomly allocated to intervention and control groups (n = 15 each).
Critical care nurses’ knowledge and skills in adhering to best-practice endotracheal suctioning recommendations and ventilator bundles continues to be inadequate. However, educational programmes were linked to significant improvements in learning and clinical outcomes. The VBQ and VBOS were developed and shown to have acceptable psychometric properties (CVI 0.99–1.0, ICC 0.93–1.0). After human patient simulation education, the mean skill scores of the intervention group increased significantly (pt*g = 0.02).
Educational programmes may have a significant impact on clinical outcomes and thus, patients’ safety and quality of care, through improvements in nurses’ knowledge and skills in adhering to evidence-based guidelines in critical care settings. The VBQ and VBOS can provide an objective method measuring whether evidence-based guidelines are being used in clinical practice. In addition, there was a significant transfer of learned skills to clinical practice following human patient simulation education. / Tiivistelmä

Teho-osastoilla ammatillinen erityisosaaminen edellyttää tutkitun tiedon, teorioiden sekä näyttöön perustuvien hoitosuositusten soveltamista kliiniseen käytäntöön. Kuitenkin tehohoitajien tiedot ja taidot noudattaa näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä ja suosituksia hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisyksi ovat olleet puutteellisia.
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida tehohoitajien tietoa ja taitoa noudattaa hyväksi havaittuja hengitysteiden imukäytäntöjä sekä hengityslaitehoitoon liittyviä hoitosarjakäytäntöjä, kehittää ja validoida mittareita hengityslaitehoitoa saavien potilaiden hoidon laadun arvioimiseksi sekä arvioida täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta tehohoitajien tietoihin ja taitoihin noudattaa hengityslaitehoitoon liittyviä hoitosarjakäytäntöjä.
Ensimmäisessä osatyössä arvioitiin kuvailevan ja korrelatiivisen tutkimusasetelman avulla tehohoitajien (n = 40) alahengitysteiden imukäytäntöjä suhteessa hyväksi havaittuihin toimintakäytäntöihin. Toisessa osatyössä arvioitiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla koulutusinterventioiden vaikuttavuutta hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisyssä. Kolmannessa osatyössä kehitettiin ja testattiin hengityslaitehoitoon liittyvä hoitosarjakysely (VBQ) sekä havainnointimittari (VBOS). Neljännessä osatyössä arvioitiin simulaatiokoulutuksen vaikuttavuutta satunnaistetussa koeasetelmassa interventio- (n = 15) ja kontrolliryhmän (n = 15) välillä.
Tehohoitajien tiedot ja taidot noudattaa hyväksi havaittuja hengitysteiden imukäytäntöjä sekä hengityslaitehoitoon liittyviä hoitosarjakäytäntöjä olivat edelleen puutteellisia. Kuitenkin koulutusinterventioiden vaikuttavuus kliinisiin hoitotuloksiin sekä oppimistuloksiin oli merkittävä. VBQ- ja VBOS-mittareiden psykometriset ominaisuudet osoittautuivat hyväksyttäviksi (CVI 0,99–1,0, ICC 0,93–1,0).Simulaatiokoulutuksen jälkeen interventioryhmän taidot noudattaa hoitosuosituksia lisääntyivät merkittävästi (pt*g = 0,02).
Koulutusinterventioiden kliininen vaikuttavuus potilasturvallisuuden ja hoidon laadun kehittämisessä voi olla merkittävää, kun hoitajien tietoa ja taitoa noudattaa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia lisätään kliinisessä tehohoitotyössä. VBQ- ja VBOS-mittarit voivat tarjota objektiivisen tavan arvioida tutkitun tiedon siirtymistä kliiniseen käytäntöön. Simulaatiokoulutuksen jälkeen opittujen taitojen siirtovaikutus kliiniseen käytäntöön oli merkittävä.

Identiferoai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-952-62-0382-9
Date15 April 2014
CreatorsJansson, M. (Miia)
ContributorsKyngäs, H. (Helvi), Ala-Kokko, T. (Tero)
PublisherOulun yliopisto
Source SetsUniversity of Oulu
LanguageEnglish
Detected LanguageFinnish
Typeinfo:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion
Formatapplication/pdf
Rightsinfo:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2014
Relationinfo:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3221, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2234

Page generated in 0.0017 seconds