Tilintarkastuksen laadulle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, eikä sitä ole myöskään lainsäädännöllisesti määritetty. Lisäksi lainsäädännössä tilintarkastuspalkkioiden määräytymiseen otetaan kantaa ainoastaan tilintarkastajan riippumattomuuden kautta. On todennäköistä, että liian alhaiset tilintarkastuspalkkiot eivät mahdollista riittäviä työpanoksia ja palkkioiden kasvaessa liian suuriksi tilintarkastajan riippumattomuus voi vaarantua. Iso kysymys onkin, että kuinka hyvin tilintarkastuksen laatu ja siitä maksettavat palkkiot kohtaavat.
Tämän tutkielman ensisijaisena tarkoituksena on selvittää tuottavatko korkeapalkkioisemmat tilintarkastukset parempi laatuisempaa tilintarkastusta. Laadun mittariksi on valittu harkinnanvaraisuuteen perustuvat erät. Aikaisempien tutkimusten perusteella jaksotettavien erien alemman kokonaismäärän, jotka pitävät sisällään myös harkinnanvaraisuuteen perustuvat erät, ja korkeampien tilintarkastuspalkkioiden välillä on havaittu yhteys. Tutkielman toissijainen tarkoitus on selvittää, esiintyykö tutkittavassa joukossa low balling -efektiä, ja sen mahdollista vaikutusta tilintarkastuksen laatuun. Tutkielma empiirinen osio toteutetaan usean muuttujan regressioanalyysin avulla. Tutkittava joukko on OMX Helsinki 25- indeksin pörssiyhtiöt. Tutkimusperiodi kattaa välin 2007–2016 ja aineisto on poimittu Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun käytössä olevasta Thomas Reutersin tietokannoista. Korkeampien tilintarkastuspalkkioiden ja tilintarkastuksen paremman laadun välillä oletetaan olevan positiivinen yhteys. Low ballingia ei oleteta tutkittavassa joukossa esiintyvän ja siten sen ei myöskään oleteta vaikuttavan tilintarkastuksen laatuun.
Tutkittava joukko jaettiin kahteen tutkimusluokkaan korkeisiin ja mataliin tilintarkastuspalkkioihin, palkkioiden keskiarvon toimiessa raja-arvona. Matalien tilintarkastuspalkkioiden luokassa tilintarkastuksen laatu näyttää paranevan palkkioita kasvatettaessa, kun taas korkeiden palkkioiden luokassa palkkioiden kasvattaminen ei vaikuttanut tilintarkastuksen laatuun. Tuloksen ristiriitaisuus ei kuitenkaan sulje pois sitä tosiasiaa, että tilintarkastus riittävillä työpanoksilla on laadukkaampaa kuin sellainen tilintarkastus johon työpanoksia ei ole riittävästi käytettävissä. Tutkimustuloksen perusteella low balling -ilmiötä tutkittavassa joukossa ei havaittu.
Tutkimustulokset vahvistavat sitä olettamaa, että tilintarkastuksen laatua on vaikea määritellä. Tulosten perusteella, tulisi tutkittaessa tilintarkastuksen laatua, kehitellä parempia indikaattoreita tilintarkastuksen laadulle. Tutkimuskentässä tulisikin keskittyä enemmän yhteistyöhön tilintarkastusyhteisöjen kanssa, jotta tutkijat pääsisivät syvemmälle tilintarkastuksen prosessia. Tällä olisi todennäköisesti tilintarkastuksen laatuun positiivisesti vaikuttava tekijä. Suomessa tilintarkastusalalla valloillaan oleva huoli kovasta hintakilpailusta ja sen laatuvaikutuksesta on tämän tutkimuksen perusteella aiheeton ja myös yhdenmukainen aikaisempien tutkimustulosten kanssa, koska systemaattista low ballingia ei tutkielman perusteella havaittu.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201806062462 |
| Date | 06 June 2018 |
| Creators | Peltoperä, T. (Tuomas) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Tuomas Peltoperä, 2018 |
Page generated in 0.0019 seconds