Pro gradu -tutkielmani käsittelee maakirjakarttoja arkeologisena tutkimuskohteena. Tutkielman teoreettinen viitekehys on sosiaali- ja maisema-arkeologinen. Keskeisiä teemoja ovat ”tilan” ja ”paikan” identiteettien muodostuminen, sekä vallankäytön ja yhteisön sosiaalisen muistin kuvastuminen aineistossa.
Vanhat kartat ovat tärkeä lähdeaineisto historiallisen ajan arkeologiassa, sillä niiden pohjalta voidaan tehdä päätelmiä myös karttojen kuvaamaa vanhemman asutuksen sijainnista ja luonteesta. Pohjois-Suomen maaseudun arkeologisessa tutkimuksessa maakirjakarttoja ei ole joitakin yksittäisiä kohteita lukuun ottamatta hyödynnetty systemaattisesti. Arkeologisten tutkimusten perusteella Iissä tiedetään olevan paitsi keskiajalla ja uuden ajan alussa käytössä ollut hautausmaa kirkkoineen, myös myöhäiselle rautakaudelle ja varhaiskeskiajalle ajoittuva ruumiskalmisto ja asuinpaikka. Kysymys alueen historiallisen ajan alun asutuksen sijainnista ja luonteesta on ajankohtainen.
Työni pääasiallinen lähdeaineisto ovat maanmittari Claes Claessonin vuosina 1648–1649 Iin kylästä piirtämät maakirjakartat, joille on piirretty Iin verotilat ja niiden maaomistukset, sekä muita kylän elinkeinoihin ja kylärakenteeseen liittyviä kohteita. Karttoja analysoidaan työssä yhdessä arkeologisen ja historiallisen lähdeaineiston kanssa. Tätä varten kartat asemoitiin nykykartalle ja niiden kohteet digitoitiin vektorimuotoiseksi paikkatietokannaksi.
Karttojen analysointi yhdessä historiallisten lähteiden ja arkeologisen tutkimustiedon kanssa auttoi selvittämään Iin maakirjakarttojen luonnetta: mitä ja miksi kartoille on piirretty tai jätetty piirtämättä. Aineistossa kuvastuvat selkeästi kruunun tarpeet ja tavoitteet: kiristyvä hallinnollinen ote ja alueen sitominen osaksi kehittyvää suurvaltaa. Samalla kartat kuitenkin kertoivat myös paikallisen väestön tavoista muokata ja hahmottaa ympäristöään. Rannankohoamismallin ja asiakirjalähteiden perusteella aineistossa pystyttiin identifioimaan eri-ikäisiä asutuskerrostumia. Lampukarin, Puitintörmän, Illinsaaren ja Iin Haminan esimerkkitapausten avulla pystyttiin havainnollistamaan sitä, miten Iin asukkaat ovat ympäristöänsä muokanneet ja hyödyntäneet, ja millaiset syyt aineistossa näkyvien laajempien muutosten takana vaikuttivat.
Kaikki maakirjakartoille piirretyt tilat onnistuttiin paikantamaan nykykartalle ja aineistosta voitiin erottaa useita aiemmin tuntemattomia mahdollisia muinaisjäännöskohteita. Kartoille merkittyjä kohteita ei tarkastettu maastokäynneillä, joten niiden säilyneisyys ja tarkka sijainti ovat selvittämättä. Tutkielman tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää alueen arkeologisissa inventoinneissa ja muissa kenttätutkimuksissa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201505211582 |
| Date | 21 May 2015 |
| Creators | Tanska, T. (Terhi) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Terhi Tanska, 2015 |
Page generated in 0.0018 seconds