Pro gradu -tutkielmassani olen kuvaillut suomenoppijoiden kielitaidon tarkkuuden kehittymistä Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen A2–B2 välillä. Pseudopitkittäistutkimuksessani tutkimuskohteina ovat suomenoppijoiden tuottamat morfosyntaktiset objektivirheet ja morfosyntaktisesti virheettömät objektit. Tavoitteenani on ollut mallintaa suomenoppijoiden kielitaidon tarkkuuden kehitystä potentiaalisen esiintymisen analyysin ja virheanalyysin avulla. Olen selvittänyt, millaisia morfosyntaktisia objektivirheitä suomenoppijat ovat tuottaneet ja miten virheiden suhteelliset esiintymät muuttuvat kielitaidon karttuessa. Olen tutkielmassani kuvaillut jokaista virhetyyppiä aineistoesimerkkien avulla. Korpuspohjaisen tutkimukseni aineisto on peräisin Kansainvälisestä oppijansuomen korpuksesta (ICLFI). Aineistoni koostuu vironkielisten, tsekinkielisten, ruotsinkielisten, kiinankielisten ja hollanninkielisten oppijoiden tuottamista teksteistä, jotka on taitotasoarvioitu Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasokuvausten mukaisesti. Tutkimukseni pohjaa vahvasti kvantitatiivisiin huomioihin ja metodeihin, joiden on tarkoitus antaa kuva yleisestä oppijankielisestä tutkimusaineistosta. Tutkimukseni kvalitatiiviset huomiot rajoittuvat virheiden ja tilastollisten muutosten kuvailuun. Tutkimukseni perusteella suomenoppijat tuottavat neljänlaisia morfosyntaktisia objektivirheitä: partitiivivirheitä, genetiivivirheitä, nominatiivivirheitä ja akkusatiivivirheitä. Virhetyypeistä tyypillisin on partitiivivirhe. Tyypillisin suomenoppijoiden tuottama virheellinen objektin sijamuoto on nominatiivi, vaikkakin kyseessä on varsin harvinainen objektin sijamuoto. Objektin lukuvirheitä tapahtuu lähinnä vain partitiiviobjektien kategoriassa. Objektin morfosyntaktisten virheiden perusteella suomenoppijoiden kielitaidon tarkkuus kehittyy taitotasojen A2–B2 välillä. Tutkimukseni perusteella näin voidaan todeta kaikkien objektin sijamuotojen kohdalla. Kielitaidon tarkkuuden kehittyminen tarkoittaa, että oppijan tuottama kielenaines muistuttaa edistyneemmillä taitotasoilla yhä enemmän suomen kielen sääntöjen mukaista kielenainesta. Vaikka kielitaidon tarkkuus kehittyykin, jää suomenoppijoille huomattavasti kehitettävää vielä B2-taitotasollakin. Tyypillisimmin suomenoppija tekee virheen objektin aspektuaalisessa valinnassa eli valinnassa partitiiviobjektin ja totaaliobjektin väliltä. Lisäksi suomenoppijat tekevät rutkasti virheitä myös totaaliobjektin sisäisessä sijanvalinnassa. Tutkimukseni perusteella suomenoppijat osaavat jo hyvin varhain tehdä valinnan objektin sijamuodon ja paikallissijamuodon väliltä. Tutkimustulosteni puitteissa voidaan todeta, oppijat hallitsevat suomen kielen objektin sijamuodon ja luvun valinnan yhä paremmin kielitaidon karttuessa. Virheosuuksien suuruus vielä B2-tasollakin tukee aiempia havaintoja, joiden perusteella suomenoppijat kokevat etenkin objektin sijanvalinnan haastavaksi.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201706012339 |
| Date | 02 June 2017 |
| Creators | Piri, O.-J. (Olli-Juhani) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Olli-Juhani Piri, 2017 |
Page generated in 0.0015 seconds