Tässä kandidaatintutkielmassa olen käsitellyt tervolalaisten nuorten suhtautumista jälkitavujen vokaalienväliseen h:hon. Tutkimukseni on osa kansanlingvististä tutkimusta ja sen keskeisin tavoite on ollut selvittää, millaisia asenteita ja stereotypioita tervolalaisilla nuorilla on jälkitavujen vokaalienvälistä h:ta kohtaan.
Olen lähestynyt aihetta neljän tutkimuskysymyksen kautta. Ensimmäiseksi olen selvittänyt, millaisia asenteita nuorilla on jälkitavujen vokaalienvälistä h:ta kohtaan, ja sen jälkeen olen tutkinut h:hon mahdollisesti liittyviä stereotypioita. Olen pohtinut myös eri sukupuolten asenteiden eroja sekä sitä, voivatko tutkimuksesta saadut tulokset paljastaa jotain myös h:n tämänhetkisestä tilanteesta ja tulevaisuudesta Tervolan murteessa.
Tutkimukseni hypoteesi on ollut se, että nuorten suhtautuminen jälkitavujen vokaalienvälistä h:ta kohtaan on melko neutraalia. h:hon ja sen käyttäjiin voi liittyä stereotypia maalaisuudesta, vanhuudesta ja maskuliinisuudesta, mutta eri sukupuolten välillä tuskin on suuria eroja asenteissa. Piirteeseen liittyvät mahdolliset negatiiviset ominaisuudet, kuten outous ja vaikeus, ovat kuitenkin voineet leimata sitä niin, etteivät nuoret tunnista sitä enää omaksi murrepiirteekseen, mikä taas voi selittää h:n katoa.
Tutkimukseen on osallistunut 55 Tervolan lukion oppilasta, joista 34 on tyttöjä ja 21 poikia. Informantit ovat tutkimusajankohtana olleet 15–19 -vuotiaita, ja heistä suurin osa on alun perin kotoisin Tervolasta. Olen kerännyt tutkimusaineistoni näiltä informanteilta marraskuussa 2015 kansanlingvistiikalle tyypillisellä kyselylomakkeella, joka rakentuu Likertin asteikosta, Osgoodin asteikosta ja murrekatkelmaan perustuvasta arviointitehtävästä. Kyselylomakkeen avulla olen saanut nuorten suhtautumisesta sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tietoa.
Informanteilta saatujen vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että tervolalaiset nuoret suhtautuvat jälkitavujen vokaalienväliseen h:hon melko positiivisesti. Informantit liittävät h:hon enemmän positiivia ominaisuuksia negatiivisten sijaan, mutta joidenkin ominaisuuksien, kuten h:n kauneuden suhteen asenteet ovat myös melko neutraaleja. Jälkitavujen vokaalienvälinen h on myös saanut nuorten keskuudessa melko stereotyyppisen leiman, sillä sen käyttäjiin liitetään korkea ikä ja maalaisuus. Enemmistö nuorista ajattelee piirteen myös olevan maskuliininen, mutta enemmistö ei ole järin suuri. Pojat suhtautuvat toisinaan tyttöjä positiivisemmin jälkitavujen vokaalienväliseen h:hon, mutta kovin merkittäviä eroja tyttöjen ja poikien asenteiden välillä ei ole.
Vaikka suhtautuminen jälkitavujen vokaalienväliseen h:hon ei ole osoittautunut negatiiviseksi, nuoret ovat silti osittain vieraantuneet siitä, sillä he eivät juuri tunnustaudu sen käyttäjiksi, eivätkä ajattele sen enää kuuluvan kaikkien tervolalaisten puheeseen. Vaikuttaa siis siltä, että jälkitavujen vokaalienvälisen h:n asema nuorten keskuudessa ei ole järin vahva. On siis mahdollista, ettei h:ta enää kuulla tulevaisuudessa Tervolan murteessa, jos sen stereotyyppisyys vahvistuu entisestään ja asenteet muuttuvat negatiivisemmaksi.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201602161211 |
| Date | 17 February 2016 |
| Creators | Tuisku, M. (Maaria) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/bachelorThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Maaria Tuisku, 2016 |
Page generated in 0.0018 seconds