Return to search

Akoella ja susilla on mualima pilattu : Naisen arvostus Suomen kansan sananparsikirjassa / Värdering av kvinnan i finska ordspråk i Suomen kielen sananparsikirja

Tässä työssä olen tutkinut Suomen kansan sananparsikirjan (1995) kaikki sananparret. Tarkoitukseni oli selvittää kirjan sananparsien lukumäärä (kvantitatiivinen menetelmä) sekä, miten naista arvostetaan näissä sananparsissa (kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen menetelmä rinnakkain). Tutkimuskysymykset ovat: Onko kirjan materiaalissa vähemmän naisista kuin miehistä kertovia sananparsia? Suhtaudutaanko kirjan sananparsissa naiseen useammin kielteisesti kuin myönteisesti? Suhtaudutaanko naimisissa olevaan naiseen positiivisemmin kuin naimattomaan, eli naiseen, joka ei ole naimisissa? Miten naisia kuvataan? Mitä tulokset kertovat naisen arvostuksesta maalaisyhteisössä? Onko kulttuurien välisiä eroja verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin? Tutkimukseni mukaan kirjassa on 8555 sananpartta. Näissä mies mainitaan useammin kuin nainen. Naimissa olevaan naiseen suhtaudutaan negatiivisemmin kuin naimattomaan. Kulttuurimallin mukaisessa hierarkiassa, jossa on agraaritalouden sekä kotieläinten hierarkia, naista arvostetaan ja kuvataan vertaamalla häntä hyvään hevoseen, joka on ahkera, hyväluontoinen ja terve. Naisen paikka oli koti ja hänen tuli olla huoneentaulun mukaisesti alamainen miehelle. Naimaton nainen kuvataan kauppatavarana, jonka arvon mies määrää. Hänen hyviä ominaisuuksiaan olivat kauneus, siveys sekä kuuliaisuus ja huonoja ominaisuuksia edellä mainittujen ominaisuuksien puuttuminen tai vastakohdat. Suomalaisissa, ruotsalaisissa ja saksalaisissa tutkimuksissa on likipitäen samanlainen naisen negatiivinen arvostus, mutta esimerkiksi ambomaalaisissa sananlaskuissa naista arvostetaan positiivisesti. Edellä mainitusta tutkimuksesta poiketen äiti on mainittu aineistossa useammin kuin joka toisessa sananparressa neutraalisti. / I detta arbete har jag undersökt Suomen kansan sananparsikirjas samtliga ordstäv. Min avsikt var att ta reda på antalet ordstäv i boken (kvantitativ metod) samt hur kvinnor värderas i dessa ordstäv (kvalitativ och kvantitativ metod parallellt). Mina forskningsfrågor är: Finns det i bokens material färre ordstäv om kvinnor än om män? Ser man mer negativt än positivt på kvinnan i bokens ordstäv? Förhåller man sig mer positivt till gifta kvinnor än ogifta, det vill säga gentemot kvinnor som inte är gifta? Hur beskrivs kvinnor? Vad säger resultaten om värderingen av kvinnor i bondesamhället? Enligt mina resultat så har boken 8555 ordstäv. I dessa nämns mannen oftare än kvinnan. Man förhåller sig mer negativt till gifta kvinnor än de som inte är gifta. Enligt kulturmodellens hierarki, i vilket det finns både agrarsamhällets och husdjurens hierarki, värderas och bedöms kvinnan som en bra häst, som är flitig, har ett bra lynne och är frisk. Kvinnans plats var i hemmet och hon skulle enligt Hustavlan vara underställd mannen. Den ogifta kvinnan beskrivs som en handelsvara, vars värde mannen bestämmer. Hennes goda egenskaper var skönhet, sedlighet samt lyhördhet och dåliga egenskaper motsatsen eller bristen på de ovan nämnda. I finsk, svensk och tysk forskning är det nästan identisk negativ syn på kvinnor (förutom modern), medan det i ordstäv från Ovamboland är en positiv syn på kvinnor. Avvikande från föregående resultat så värderas mamma neutralt i mer än vartannat ordstäv.

Identiferoai:union.ndltd.org:UPSALLA1/oai:DiVA.org:uu-260993
Date January 2015
CreatorsÖvermark, Kyllikki
PublisherUppsala universitet, Finsk-ugriska språk
Source SetsDiVA Archive at Upsalla University
LanguageFinnish
Detected LanguageFinnish
TypeStudent thesis, info:eu-repo/semantics/bachelorThesis, text
Formatapplication/pdf
Rightsinfo:eu-repo/semantics/openAccess

Page generated in 0.0027 seconds