Työ tehtiin osana Espoon ja Pohjois-Suomen turvapuistojen realistisen vaikuttavuuden arvioinnin projektia, jonka rahoittajana Työsuojelurahasto toimi. Työn tavoitteena oli saada tietoa koti- ja vapaa-ajan turvallisuudesta, koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tilastoinnista, miten koti- ja vapaa-ajan tapaturmia tulisi ehkäistä ja olisiko koti- ja vapaa-ajan rasti (esittelypiste) turvapuistoon sopiva ja millainen sen tulisi olla.
Tutkimukseen kuuluu kirjallisuuskatsaus, projektin yleishaastattelut, diplomityön omat yrityshaastattelut (n = 5) sekä kysely (n = 44). Yleishaastattelut suorittivat Työterveyslaitoksen, Ramboll Finland Oy:n, Pohjois-Suomen Turvapuiston sekä Oulun yliopiston edustajat. Kyselyn sekä yrityshaastattelut suoritti diplomityön tekijä. Yrityshaastatteluihin osallistui kemian-, energia- ja metalliteollisuuden yritykset sekä työterveys- ja kiinteistöalanyritykset. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään koti- ja vapaa-ajan tapaturmia, niiden määrää ja syntymekanismeja, niihin vaikuttavia tekijöitä, niiden kustannuksia, ehkäisyä sekä muita vastaavia tutkimuksia niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Haastatteluilla kartoitettiin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tilastoinnin yleisyyttä, asenteita, toimia koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentämiseksi, tapaturmien tiedon kulkua, eroa koti- ja vapaa-ajan sekä työssä käyttäytymisen välillä sekä tietoa siitä, minkälainen rasti turvapuistoon olisi tarpeellinen.
Suomessa, tutkimuksesta riippuen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat vastaavat 60–70 % kaikista tapaturmista ja ovat merkittävä kustannuserä niin yrityksille, yhteiskunnalle kuin yksilöille itselleen. Kyselyn tapaturmista kaikki olivat koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Haastatteluissa ja kyselyssä selvisi vastaajien mielipiteen olevan, että työntekijä itse voi parhaiten ehkäistä ja vaikuttaa koti- ja vapaa-ajan tapaturmien syntyyn. Lisäksi haastatteluissa selvisi, että ihmiset käyttäytyvät töissä ja kotona eri tavalla. Kotona henkilösuojaimia ja muita suojavarusteita käytetään vähemmän ja työtavat voivat olla riskialttiimpia. Yritykset tekevät töitä koti- ja vapaa-ajan turvallisuuden parantamiseksi muun muassa lainaamalla henkilösuojaimia ja turvallisuusvarusteita, kouluttamalla henkilöstöä sekä antamalla liukuesteitä ja pyörien talvirenkaita yrityksen henkilöstölle.
Liikenne, varsinkin työmatkat, koettiin riskialttiimmaksi kuin työ, koti tai vapaa-aika. Kurssit, koulutukset ja informaatio koettiin vaikuttaneen positiivisesti käyttäytymiseen ja ne koettiin parhaiksi keinoiksi vaikuttaa koti- ja vapaa-ajan turvallisuuteen, mutta myös henkilösuojainten ja turvallisuusvarusteiden lainaamisen mahdollisuus koettiin tärkeäksi.
Turvapuiston koti- ja vapaa-ajan turvallisuuteen liittyvä rasti koettiin niin haastatteluissa kuin kyselyssä hyväksi lisäksi turvapuistoon. Sen sisällöksi toivottiin yleisimpien tapaturmien esittämistä, mieluiten oikeasta elämästä otetuilla esimerkeillä, ja niiden torjunnan mahdollisuuksia. Suoja- ja turvallisuusvarusteiden käytön esittämistä kotona ja vapaa-ajalla, tilastoja tapaturmista ja niiden kustannuksista sekä sähkötöiden ja liikunnan turvallisuuden mahdollisuuksien esittämistä toivottiin myös rastille.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201612023174 |
| Date | 08 December 2016 |
| Creators | Anttonen, K. (Kalle) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Kalle Anttonen, 2016 |
Page generated in 0.002 seconds