Sosiaalisuuden ja musikaalisuuden välillä näyttäisi olevan biologinen linkki, joka kulkee AVPR1A-geenin kautta. Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on etsiä musikaalisuuden yhteyksiä sosiaalisuuden yhteen osa-alueeseen, sosiaaliseen tukeen, geneettisen tutkimuksen valossa. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tuoda lisävaloa aikaisemmin tehtyyn tutkimukseen sosiaalisuudesta ja musikaalisuudesta.
Pro gradu -työni teoreettinen osuus keskittyy tutkimuksessa käyttämieni päämittareiden, Karman musikaalisuustestin ja Sarasonin sosiaalista tukea mittaavan lyhyen kyselyn, taustalla vaikuttaviin teorioihin. Tämän lisäksi teoriaosuus tuo esiin yleisemmin sosiaalisuuden, musikaalisuuden ja AVPR1A-geenin välisiä yhteyksiä aikaisempien tutkimusten valossa. Lähestyn Karman musikaalisuustestin taustalla olevaa musikaalisuuden käsitettä ensin yleisesti musiikillisen kehityksen näkökulmasta. Tuon tässä tutkimuksen osassa esille, mitä musiikillisia kykyjä yksilön on mahdollista hallita eri ikäkausina. Tämän jälkeen poraudun ulospäin näkyvien musiikillisten kykyjen taakse ja esittelen Kai Karman näkemystä kulttuurisidonnaisten kykyjen taustalla vaikuttavasta primaarista musikaalisuudesta. Tutkimuksen teoriataustaa esitellessäni tuon esiin myös musikaalisuuden mittaamisen historiaa. Sarasonin lyhyttä sosiaalista tukea mittaavaa kyselyä käsittelevässä teoriaosuudessa nostan esiin testin taustalla vaikuttavan John Bowlbyn kiintymysteorian. AVPR1A-geenin tiedetään olevan yhteydessä kiintymyskäyttäytymiseen, joka on osa kiintymysteoriaa. Kiintymysteorian yhteys Sarasonin sosiaalista tukea mittaavaan kyselyyn nostaa tämän testin mielenkiintoiseksi mittariksi vahvistamaan musikaalisuuden, sosiaalisuuden ja AVPR1A-geenin yhteyksiä. Genetiikan teoriataustan osalta tuon esiin AVPR1A-geenin, musikaalisuuden ja sosiaalisuuden yhteyksistä tehtyä tutkimusta.
Tutkimukseni aineisto (N = 55) koostuu kahdesta satunnaisesti valitusta lukiolaisryhmästä, musiikkikasvatuksen opiskelijoista ja muutamasta satunnaisesti tutkimukseen mukaan valitusta henkilöstä. Tutkimukseen osallistuneet koehenkilöt tekivät Karman musikaalisuustestin ja vastasivat Sarasonin lyhyeen sosiaalista tukea mittaavaan kyselyyn. Osa koehenkilöistä (n = 35) vastasi itse laatimiini lisäkysymyksiin, jotka koskivat koehenkilöiden harrastuneisuutta. Käytän tutkimukseni analyysimenetelmänä lineaarista regressioanalyysiä. Monimuuttujamenetelmänä se sopii tutkimusaineiston analyysiin, koska aineistoa on tutkittu kolmella eri mittarilla. Teen tutkimuksessani analyysejä kahdella aineistolla. Tutkin sosiaalisen tuen ja Karman musikaalisuustestin yhteyttä isommalla aineistolla (n = 47). Teen toisen analyysin saman aineiston osalla (n = 35), eli henkilöillä, jotka vastasivat laatimaani lisäkyselyyn. Käytän tätä aineistoa tutkimuksessani saadakseni lisäsyvyyttä analyysiin ja nähdäkseni, mikä on tutkimukseni trendi.
Molemmilla aineistoilla tehdyissä analyyseissä tärkeimmäksi tulokseksi nousee perheestä saatavan sosiaalisen tuen positiivinen korrelaatio Karman musikaalisuustestin tulosten kanssa. Havaitun sosiaalisen tuen määrän ja musikaalisuuden välillä löytyy tämän tutkimuksen aineiston valossa lievä negatiivinen korrelaatio. Negatiivinen korrelaatio saattaa johtua pienestä aineistosta. Toisaalta tämä voisi selittyä myös sillä, että aktiivisesti musiikkia harrastava henkilö saattaa käyttää paljon aikaa instrumentin soiton harjoitteluun. Tässä tapauksessa henkilölle voi jäädä vähemmän aikaa sosiaalisten suhteiden luomiseen. Perheestä saatu sosiaalinen tuki on yhteydessä kiintymykseen. Kiintymyksellä on puolestaan yhteyksiä AVPR1A-geeniin. Tämän linkin vuoksi tutkimukseni tukee aikeisempaa sosiaalisuuden ja musikaalisuuden yhteisen biologisen linkin tutkimusta. Sivulöydöksiksi tässä tutkimuksessa nousee musiikkikasvattajien positiivinen korrelaatio perheestä saatavan sosiaalisen tuen ja ryhmämusisoinnin kanssa.
Tutkimukseni keskeisin johtopäätös on, että sosiaalisella tuella ja musikaalisuudella on todennäköisiä yhteyksiä. Tämä johtopäätös tukee mahdollisesti sosiaalisuuden ja musikaalisuuden yhteyttä yleisemminkin, koska tutkimuksessani mitattiin molempien päämääreiden osa-alueita. Tutkimuksessa käytettävät kaksi päämittaria, Karman musikaalisuustesti ja Sarasonin lyhyt sosiaalista tukea mittaava kysely, ovat yleisesti käytettyjä valideja mittareita. Kolmannen mittarin, itse tekemäni harrastuneisuutta mittaavan lisäkyselyn, validiteettia ei ole testattu. Tutkimustulosten yleistettävyyteen tulee suhtautua varauksella johtuen tutkittavan aineiston pienuudesta. Tässä tutkimuksessa käytetyn aineiston pohjalta syntyneet tulokset tukevat oletusta AVPR1A-geenin roolista sosiaalisuuden ja musikaalisuuden välisenä biologisena linkkinä.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201306141603 |
| Date | 17 June 2013 |
| Creators | Roto, L. (Lauri) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Lauri Roto, 2013 |
Page generated in 0.002 seconds