Tutkielman tavoitteena oli selvittää mitkä tekijät pitävät soittajaa mukana puhallinorkesteriharrastuksessa. Valitsin laadullisen tapaustutkimuksen kohteeksi 90-vuotiaan Ykspihlajan Työväen Soittajat (YTS) Kokkolasta. Tutkimusaineistoa keräsin teemahaastatteluilla, joissa haastattelin kolmea miessoittajaa ja kahta naissoittajaa, jotka jokainen ovat hieman eri-ikäisiä ja eri aikaan YTS:ssa aloittaneita. Hain vastauksia kysymyksiin: minkälaisena orkesterina haastateltavat kokevat YTS:n, kuinka suuressa roolissa on harrastuksen tarjoama yhteisö vai motivoiko harrastukseen pelkästään itse musiikki? Mistä johtuu, että puhallinorkestereihin on vaikeaa löytää uusia soittajia, vaikka samaan aikaan ne jotka ovat toiminnassa mukana vaikuttavat hyvin omistautuneilta harrastukselleen?
Musiikin yhteisöllistä harrastamista on tutkittu huomattavasti enemmän kuorossa laulamisen näkökulmasta. Harrastajapuhallinorkesteri on kuorolaulantaan hyvin rinnastettavissa oleva musiikin tekemisen muoto. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että yhteisöllinen musiikin harrastaminen on tärkeää sosiaalisen kanssakäynnin kannalta ja se lisää hyvinvointia.
Tärkeimpiä käsitteitä tutkimuksessani olivat: soittoharrastus, yhteisö, sosiaalinen pääoma, motivaatio ja lähipiirin tuki. Yleensä soittoharrastus aloitetaan jo lapsena, mutta suurin osa lopettaa jo noin kymmenen vuoden jälkeen. Lapset kaipaavat soittoharrastukselle motivaation lisäksi lähipiirin tukea. Vanhemmat ovat siis hyvin tärkeässä roolissa lapsen menestymisessä soittoharrastuksessa. Aikuisilla suurimpia motiiveja soittoharrastukselle on sosiaaliset, musiikilliset, ja henkilökohtaiset motiivit. Yleisesti harrastuksiin osallistuminen lisää sosiaalista pääomaa, joka puolestaan lisää yhteisöllisyyden tunnetta. Yhteisöllisyyden tunne taas on suoraan yhteydessä hyvinvointiin.
Haastattelurunko koostui kolmesta teemasta: perustiedot, YTS:n kokeminen ja musiikkiharrastus yleensä. Haastattelujen analyysi tapahtui niin teorian kuin aineistonkin pohjalta. Analysoidessani haastatteluja tein vastauksista useita eri aihealueita, jotka lopulta tiivistin viideksi kategoriaksi. Kategoriat olivat: soittoharrastuksen merkitys ja sen tuoma hyvinvointi, soittoharrastuksen motivoivat tekijät, yhteisön merkitys soittoharrastuksessa, YTS orkesterina ja lähipiirin tuki ja merkitys. Pääpaino haastateltujen vastauksista sijoittui yhteisön merkitykseen ja lähipiirin tukeen soittoharrastuksessa. Harrastuksen tarjoaman hyvinvoinnin lisäsin viitekehykseen jälkikäteen, koska se tuli selkeästi ilmi haastatteluaineistosta.
Tutkielmassa kävi ilmi, että yhteisöllä ja lähipiirin tuella on suuri merkitys harrastuksessa mukana pysymisen kannalta. Itse soitettavalla ohjelmistolla ei ole niinkään merkitystä, kunhan se on tarpeeksi vaihtelevaa ja sopivan haastavaa. Kukaan haastateltavista ei halunnut musiikista ammattia, vaan koki soittamisen erinomaiseksi harrastukseksi. Myös puhallinmusiikkiharrastus voi tarjota hyvinvointia, kuten monet kuoroa koskeneet tutkimukset ovat aiemmin todenneet. Koetaan, että soittaessa voi unohtaa arjen stressin ja se antaa voimia muille elämän alueille. Soittoharrastuksen motivoivina tekijöinä ja huippuhetkinä pidettiin isoja onnistuneita konsertteja, joista myös yleisö nauttii, solistin rooliin pääsyä, omia ja muiden soittajien onnistumisia sekä ihan tavallisia joka viikkoisia harjoitustilanteita. Orkesterina YTS:ia pidetään rentona, huumorintajuisena porukkana, joka kuitenkin tekee musiikkia tosissaan.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201306051466 |
| Date | 17 June 2013 |
| Creators | Ekdahl, K. (Kaisa) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Kaisa Ekdahl, 2013 |
Page generated in 0.0017 seconds