I avhandlingen studeras språkhandlingar i 20 livsstils- och 20 forskarbloggtexter. Den har tre syften: Det första syftet är att kartlägga vilka grundläggande språkhandlingar, det vill säga påståenden, frågor, erbjudanden och uppmaningar, som används i de respektive bloggtyperna och hur ofta. Analysen kompletteras genom att ta med en femte grupp, andra språkhandlingar, där sådana språkhandlingar som inte tillhör någon av de fyra bastyperna klassificeras. Användningen av de olika språkhandlingarna studeras med tanke på hurdan relation de skapar mellan skribent och läsare samt vilka roller de konstruerar till dessa. Det andra syftet är att utforska språkliga realiseringar av de grundläggande språkhandlingarna. Jag studerar om språkhandlingarna uttrycks med kongruenta eller metaforiska formuleringar. Kongruenta formuleringar avser de prototypiska uttrycken för en viss språkhandling och metaforiska de icke-prototypiska. Exempelvis är frågesatsen den kongruenta realiseringen av en fråga, medan påståendesatsen är ett metaforiskt uttryck. Det tredje syftet är att exemplifiera hurdana olika typer av påståenden, frågor, erbjudanden och uppmaningar som förekommer i bloggtexterna. Metoden är jämförande interpersonell funktionell textanalys som är dels kvantitativ, dels kvalitativ.
Resultaten visar att bloggtexter av båda bloggtyperna i materialet tydligt domineras av påståenden. Frågor används som minst i båda bloggtyperna. Den största kvantitativa skillnaden ligger i användningen av andra språkhandlingar som är den näst största gruppen i livsstilsbloggarna och den näst minsta i forskarbloggarna. Uppmaningar och erbjudanden används lite mer i forskar- än i livsstilsbloggarna. Metaforiska realiseringar är lite vanligare i forskar- än i livsstilsbloggarna. I båda bloggtyperna är uppmaningar den språkhandlingstyp som får metaforiska realiseringar som oftast, vilket troligen beror på artighetsskäl. Relationen som skapas mellan skribent och läsare i livsstilsbloggarna är dels en jämbördig vänskapsrelation där skribenten intar rollen av en vän till läsaren, dels en mindre jämbördig relation där skribenten försöker påverka läsarens agerande och åsikter från en något överordnad position. I forskarbloggarna är relationen ojämlik nästan genomgående. Skribenterna intar expertroller av lärare, informatörer och kritiker samt informerade rådgivarroller. Distansen som den ojämlika relationen medför minskas dock exempelvis med läsartilltal med pronomenen du och ni samt läsaromtal med pronomenet vi som skapar ett samband mellan skribenten och läsaren. / Tutkielmassa tarkastellaan puhefunktioita 20 elämäntyyli- ja 20 tutkijablogitekstissä. Tutkielmalla on kolme tavoitetta: Ensimmäinen tavoite on selvittää mitä perustavia puhefunktioita eli väitteitä, kysymyksiä, tarjouksia ja kehotuksia, käytetään näissä blogityypeissä ja kuinka usein. Analyysin täydentämiseksi mukaan on otettu viides kategoria, muut puhefunktiot, johon luokitellaan sellaiset puhefunktiot, jotka jäävät neljän perustyypin ulkopuolelle. Puhefunktioiden käyttöä tutkitaan siitä näkökulmasta, millainen suhde niiden kautta muodostuu kirjoittajan ja lukijan välille ja millaisia rooleja ne rakentavat näille. Tutkielman toinen tavoite on tutkia perustavien puhefunktioiden kielellisiä muotoja. Tutkin ilmaistaanko puhefunktioita kongruentein vai metaforisin muodoin. Kongruenteilla muodoilla tarkoitetaan puhefunktioiden prototyyppisiä ja metaforisilla epäprototyyppisiä muotoja. Esimerkiksi kysymyksen kongruentti ilmaus on kysymyslause. Väitelausetta voi puolestaan käyttää kysymyksen metaforisena muotona. Tutkimuksen kolmas tavoite on antaa esimerkkejä millaisia alatyyppejä blogitekstien väitteistä, kysymyksistä, tarjouksista ja kehotuksista esiintyy. Tutkimuksen metodi on vertaileva interpersonaalinen funktionaalinen tekstianalyysi, joka on osin kvantitatiivinen, osin kvalitatiivinen.
Tuloksista käy ilmi, että molemmissa blogityypeissä väitteet ovat selvästi yleisin puhefunktio. Kysymykset ovat molemmissa blogityypeissä puhefunktioista harvinaisimpia. Suurin kvantitatiivinen ero blogityyppien välillä on muissa puhefunktioissa, jotka muodostavat elämäntyyliblogeissa toiseksi suurimman ja tutkijablogeissa toiseksi pienimmän ryhmän. Kehotuksia ja tarjouksia käytetään tutkijablogeissa hieman enemmän kuin elämäntyyliblogeissa, ja metaforiset ilmaukset ovat niin ikään vähän yleisempiä tutkija- kuin elämäntyyliblogeissa. Kehotuksia ilmaistaan puhefunktioista eniten metaforisilla rakenteilla molempien blogityyppien teksteissä, mikä luultavasti johtuu kohteliaisuussyistä. Elämäntapablogeissa kirjoittajan ja lukijan välille muodostuu osin tasavertainen ystävyyssuhde, osin vähemmän tasavertainen suhde, jossa kirjoittaja pyrkii vaikuttamaan lukijan toimintaan ja mielipiteisiin ylemmässä asemassa olevasta roolista käsin. Tiedeblogeissa suhde kirjoittajan ja lukijan välillä on epätasavertainen lähes jatkuvasti. Kirjoittajat ottavat lukijaan nähden ylemmässä asemassa olevia opettajan, tiedottajan ja kriitikon asiantuntijarooleja sekä asioista perillä olevan neuvojan rooleja. Epätasavertaisen suhteen luomaa etäisyyttä pienennetään tutkijablogeissa kuitenkin esimerkiksi lukijan puhuttelulla sinä- ja te-pronominien avulla sekä viittaamalla lukijaan me-pronominilla, joka luo yhteyden kirjoittajan ja lukijan välille.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201612013136 |
| Date | 12 December 2016 |
| Creators | Pietarila, M. (Maija) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Swedish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Maija Pietarila, 2016 |
Page generated in 0.0026 seconds